Suomen hallitus ei ole vielä ottanut kantaa siihen, voidaanko Kreikan tukineuvottelut aloittaa uusien vaatimusten pohjalta.
Euromaiden johtajat sopivat yön läpi jatkuneen kokouksen jälkeen mittavista lisätoimista, joihin Kreikan tulee sitoutua tukineuvottelujen vastineeksi. Kreikan pitää muun muassa viedä parlamentin läpi keskiviikkoiltaan mennessä uutta lainsäädäntöä.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan Suomi ei voi taata, että se hyväksyisi lainaneuvottelut, vaikka Kreikka sitoutuisi kaikkiin vaadittuihin toimiin.
– Me arvioimme tätä nyt aivan puhtaalta pöydältä. Totesimme, että edellinen esitys mikä oli pöydällä ei antanut riittävää pohjaa, Sipilä sanoi Brysselissä maratonneuvottelujen jälkeen.
Sipilän mukaan myös muut euromaat joutuvat vielä tarkastamaan neuvottelumandaattejaan. Hän ei ota kantaa, pitääkö hän itse lisätoimia riittävänä edellytyksenä tukineuvotteluille.
– Tottakai sitä siinä hengessä on neuvoteltu, että tämä voisi olla mahdollinen pohja
.
Eurojohtajien esittämien toimien on mentävä ensin läpi Kreikan parlamentissa, sitten niille on saatava lainoittajia edustavien instituutioiden ja lopulta vielä euromaiden ja niiden parlamenttien hyväksyntä.
Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoo suosittelevansa omalle parlamentilleen lainaneuvottelujen käynnistämistä, jos Kreikan parlamentti hyväksyy vaaditun paketin.
– Se on pitkä vaikea tie, Merkel ennakoi.
”En pitäisi nöyryytyksenä”
Sosiaalisessa mediassa Kreikalta vaadittuja toimia on arvosteltu maan nöyryyttämisenä. Sipilän mielestä tästä ei ole kyse, sillä Kreikka voi saada toimien vastineeksi 82–86 miljardin euron tukipaketin.
– En pitäisi sitä nöyryytyksenä.
Euromaiden johtajien hyväksymässä paperissa ei mainita Kreikan väliaikaista euroeroa, vaikka se oli kokousluonnoksessa mukana. Sipilän mukaan euroero on kuitenkin lopputulos, ellei sovittua menettelyä saada vietyä loppuun.
Kreikan pääministeri Alexis Tsipras vakuutti kokouksen jälkeen, että ”selvä enemmistö” kreikkalaisista on neuvottelutuloksen takana. Epäilyksiä on herättänyt se, että kreikkalaiset hylkäsivät kansanäänestyksessä selvällä enemmistöllä lainaehdot, jotka olivat merkittävästi kevyemmät kuin uudet vaatimukset.
Tsipras myönsi, ettei sopimusta ole helppo toteuttaa, mutta hänen mukaansa Kreikka välttää taloudellisen kuristuksen ja taakka jaetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.