Yhdysvaltain avaruusjärjestö Nasa on tuottanut uuden, entistä tarkemman korkeuskäyräkartaston. Avaruussukkulasta kuvattuun kolmiulotteiseen kartastoon mahtuu tosin Suomesta vain Hanko, Tammisaari ja eteläisimmät Suomenlahden saaret.
Kartasto käsittää maapallon 60. pohjoisen ja 60. eteläisen leveysasteiden välisen alueen, eli noin 80 prosenttia planeettamme maa-alueesta. Kuvista voi erottaa 30 metrin suuruisia kohteita.
"Polttoainevarannot ja kiertoratadynamiikka rajoittavat avaruussukkulan toiminta-aluetta", kertoo David E. Steitz Nasan päämajasta Washingtonista. "Siten pystyimme lentämään vain kyseisten leveysasteiden välisellä alueella tuottaaksemme aukottoman kartoituksen 11-päiväisen lennon aikana."
Kartaston on tuottanut Nasan kanssa yhteistyössä USA:n maanmittauslaitos, puolustusministeriö sekä Saksan ja Italian avaruusjärjestöt.
Avaruudesta kuvattu materiaali on arvokas apuväline monen tieteenalan tutkijoille.
"Aineisto on kaikkien sellaisten tutkijoiden käytössä, jotka hakevat käyttölupaa yllä mainittujen järjestöjen kautta. Lisäksi tarvitaan vielä tutkijaryhmän lupa", Steitz kertoo.
Suomen Maanmittauslaitos kartoittaa korkeuserot pääasiassa ilmakuvista. Niin sanotussa stereokartoituksessa korkeuskäyrät piirretään lentokoneesta otettujen perättäisten kuvien perusteella.
"Maanmittauslaitoksella on olemassa vastaavat, ja väitän, että paremmat tiedot", yli-insinööri Ossi Jokinen kehuu.
Avaruuskuvauksella on Jokisen mukaan omat etunsa. "USA:n armeijakin voi siten ottaa kuvia ihan mistä tahansa. Lentokoneen kanssa ei oikein voi mennä jokaisen maan ilmatilaan noin vain kuvailemaan. Etuna on, että saadaan kuvaus tehtyä hyvin laajalta alueelta." Tarkka topografinen aineisto on sodankäynnissä elinehto.
Geologian tutkimuskeskuksen Rovaniemen yksikön aluejohtajan Ahti Silvennoisen mielestä Nasan rajaukseen on syynä myös pohjoisen alueen vähäinen asutus. Suomen kohta on siinä mielessä poikkeuksellinen, kun meillä Golf-virta lämmittää. Muualla vastaavilla leveysasteilla sijaitsevat alueet ovat täysin arktisia ja asumattomia."
Avaruudesta kuvatut korkeuskäyräkartastot ovat hyödyllisiä erityisesti geologisten ilmiöiden tutkimuksessa, Oulun yliopiston geotieteiden laitoksen johtaja, professori Tuomo Alapieti kertoo. Hän on tutkinut intialaisen luonnonvarasatelliitin IRS:n (Indian Remote Sensing) tuottamaa materiaalia.
"Intialla on kaupallisista satelliiteista tällä hetkellä paras kuva. Nythän Euroopan unioni on suunnittelemassa luonnonvarasatelliittia, jossa erottelukyky olisi vielä parempi."