Suomi ei luovu va­rus­mies­ar­mei­jas­ta

Suomella ei ole mitään syytä luopua yleisestä asevelvollisuudesta. Varusmiesarmeijan tarpeellisuudessa ei ole mitään selvitettävää. Näin täydellisesti tyrmätään eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Liisa Jaakonsaaren (sd) esitys siitä, että varusmiesarmeijan tarpeellisuuden selvitys pitäisi sisällyttää seuraavaan, vuoden 2008 puolustuspoliittiseen selontekoon.

Suomella ei ole mitään syytä luopua yleisestä asevelvollisuudesta. Varusmiesarmeijan tarpeellisuudessa ei ole mitään selvitettävää. Näin täydellisesti tyrmätään eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Liisa Jaakonsaaren (sd) esitys siitä, että varusmiesarmeijan tarpeellisuuden selvitys pitäisi sisällyttää seuraavaan, vuoden 2008 puolustuspoliittiseen selontekoon.

"En näe tässä mitään selvittämisen tarvetta. Niin kauan kun Suomella on nykyisen kaltainen maanpuolustusjärjestelmä, joka perustuu itsenäiseen puolustukseen ja laajoihin reserveihin, varusmiesarmeijaa ei voida kyseenalaistaa", sanoo ylijohtaja Pauli Järvenpää puolustusministeriön puolustuspoliittiselta osastolta.

Yhtä kovan tyrmäyksen antaa eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Kauko Juhantalo (kesk.). "Ei mitään aihetta selvittää. Yleinen asevelvollisuus on meille hyvin sopiva, toimiva ja edullinen järjestelmä."

Hän muistuttaa, että varusmiesarmeijan olemassaolo vahvistettiin myös viimeisimmässä selonteossa. "Sinä todetaan, että Suomen puolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen. Piste."

Jaakonsaaren ajatus ei lämmitä myöskään SDP:n puheenjohtajaa, valtiovarainministeriä Eero Heinäluomaa. Hänen mielestään yleinen asevelvollisuus on edullinen tapa hoitaa maanpuolustus kalliiseen palkka-armeijaan verrattuna. Suomen malli herättää maailmalla kiinnostusta. Kokoomuksen puheenjohtaja Jari Vilén kommentoi, että asevelvollisuusarmeija on ainoa mahdollinen vaihtoehto Suomelle, koska puolustusvoimien määrärahojen tarve kasvaa entisestään. Turvallisuuspoliittisen selonteon tärkein kysymys on saada rahoitus riittämään.

Myös RKP ja perussuomalaiset tyrmäävät Jaakonsaaren puheet. RKP:n puheenjohtajan Stefan Wallinin mukaan Suomen geopoliittinen asema vaatii asevelvollisuuden säilyttämisen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini arveli maanpuolustustahdon heikkenevän ja tien sotilasliittoon olevan auki, jos yleisestä asevelvollisuudesta luovutaan.

Ymmärrystä tuli ainoastaan vihreiden puheenjohtajalta Tarja Cronbergiltä. Vihreiden mielestä yleisen asevelvollisuuden tarpeellisuus on selviteltävä. Se voitaisiin korvata valikoivalla asevelvollisuudella.

Cronbergin mielestä asevelvollisuus ei ole kustannustehokkuuskysymys, vaan puolustusjärjestelmän on annettava turva tulevaisuuden uhkia vastaan.

Jaakonsaari huomautti lehtihaastattelussa, että yleinen asevelvollisuus on Euroopassa harvinaisuus. Hän muistutti, että esimerkiksi muissa Pohjoismaissa vain pieni osa ikäluokasta kutsutaan palvelukseen. Jaakonsaari lisäsi kuitenkin pitävänsä yleistä asevelvollisuutta kustannustehokkaana ratkaisuna.

Juhantalon mielestä Suomella ei ole mitään syytä lähteä matkimaan muita. "Kun nykyjärjestelmä sopii meille erinomaisesti, olisi kovin keinotekoista lähteä vääntämään väkisin jotain toista mallia."

Järvenpää huomauttaa: "Niin kauan kuin aiomme puolustaa pienillä resursseilla näin isoa maata on vaikea keksiä mitään parempaa ja tehokkaampaa järjestelmää kuin varusmiesarmeija."

Vaikka Suomi liittyisi Natoon, sekään ei merkitsisi yleisestä asevelvollisuudesta luopumista. Juhantalo ja Järvenpää korostavat, että mitään pakko tähän ei Natonkaan puolelta aseteta.

Järvenpään johdolla tehtiin pari vuotta laaja selvitys mahdollisen sotilaallisen liittoutumisen vaikutuksia Suomen puolustusjärjestelmän kehittämiselle ja puolustushallinnolle. Sen mukaan Suomen oman alueen puolustamiseen valmistauduttaisiin Naton jäsenenä pääosin samalla tavoin kuin nyt.

Järvenpää huomauttaakin:" Vaikka mielikuvitus voi vapaammin lentää, mikä järjestelmämme Natossa voisi olla, uskon sittenkin, että meidän järjestelmämme perustuisi yleiseen asevelvollisuuteen".

Puolustusbudjettien tiukat raamitkaan eivät Järvenpään mukaan uhkaa romuttaa yleistä asevelvollisuutta. "Se on viimeinen asia, mistä tingitään. Varusmieskoulutus pyritään suorittamaan niin hyvin ja tehokkaasti kuin mahdollista."

Herkällä silmällä pitää sen sijaan Järvenpään mukaan seurata koulutuksen sisältöä. "Sitä pitää olla jatkuvasti innokas ja valmis kehittämään. Iso haaste on saada asevelvollisuuden sisältö vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Tätä on syytä selvittää", Järvenpää toteaa. Juhantalo muistuttaa, että nuorista ikäluokista 75 prosenttia haluaa suorittaa asevelvollisuuden ja muutenkin vapaaehtoinen maanpuolustustahto on meillä korkealla.

Jaakonsaaren heittoon siitä, että Suomi on eräänlainen yleisen asevelvollisuuden ulkomuseo Järvenpää toteaa: "Itse olen todennut positiivisessa mielessä, että järjestelmämme on sellainen ulkomuseo, että kohta voi ruveta vaatimaan pääsymaksua siihen tutustumaan tulevilta ulkomaalaisilta."

Ilmoita asiavirheestä