EU edistää unionin poliittisia päämääriä lainsäädännön lisäksi rahoitusohjelmillaan, joita on yli 50. Niihin kuuluvat tieverkkoja tukeva Verkkojen Eurooppa ja Euroopan strategisten investointien rahasto.
Euroopan komission mukaan Euroopan tulevaisuudelle ja kilpailukyvylle keskeistä on elinkeinoelämä. Tehokas infrastruktuuri on välttämätön liiketoiminnan laajenemiselle ja ratkaisee useat kuluttajien valinnat.
Tavoitteeksi onkin otettu kattava liikenneverkosto. Tämä on määritelty ns. TEN-T-politiikassa, jossa liikenneyhteydet on jaettu kahteen tasoon – kattavaan verkkoon ja tärkeimpien yhteyksien muodostamaan ydinverkkoon.
Vuoteen 2020 mennessä Eurooppaan tulisi olla rakennettuna yhdeksän ydinverkkokäytävää eli tärkeimmät yhteydet. Rahoitusta on jo voinut hakea useista ohjelmista. Nyt työstetään jatkosuunnitelmia, joilla määritellään työn tavoitteet vuoteen 2030.
Suomalainen joutuu yllättymään, kun alkaa tutkia liikenteestä vastaavan Euroopan komission pääosaston DG MOVEn verkkosivuja. Maa katkaistaan kehä III:n ulkopuolelta, eikä sen ulkopuolelle vie ainoatakaan ydinverkkokäytävää.
Jakolinja eteläisen ja pohjoisen Suomen välillä on ollut jo pitkään tiedossa, mutta syntyvyyden lasku ja työikäisten poismuutto Itä-Suomesta on paljon oletettua nopeampaa.
Väitettä idän ja lännen välisestä erosta tukee Elinkeinoelämän keskusliiton tuore Kuntaranking-tutkimus, jossa on arvioitu yritysten näkökulmasta Suomen vetovoimaisimmat alueet. Itä-Suomi häviää houkuttelevuudessa Länsi-Suomelle, samoin Pohjois-Suomi Etelä-Suomelle. Tutkimuksen mukaan liikenneyhteydet selittävät tilannetta.
Euroopan unionin tärkeimpiä tavoitteita on alueiden yhdentyminen. Kun alueet ovat sidoksissa toisiinsa ja vastaavat kehitystasolta toisiaan, niiden vakaus kasvaa ja alueiden täyttä potentiaalia voidaan hyödyntää. Suomen liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut asetuksen maanteiden ja rautateiden runkoverkostosta ja palvelutasosta.
Aiemmin mainitut ydinverkkokäytävät on puolestaan määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston Verkkojen Eurooppaa koskevan asetuksen liitteessä.
Merkittävä osa Itä- ja Pohjois-Suomea mukaan lukien Koillismaa ja Itä-Lappi on jäänyt korkeimman palvelutason ulkopuolelle Suomen asetuksessa ja kokonaan pois EU:n kartalta. Tämä vaikeuttaa EU-tuen saamista entisestään, koska Verkkojen Eurooppaa koskevassa asetuksessa on määrätty, että rahoituksessa priorisoidaan kattavaa verkkoa ja ydinverkkoa. Suomen liikennepolitiikassa ei huomioida alueiden yhdenvertaista saavutettavuutta.
Tulevalla Euroopan parlamentin kaudella useat näistä ohjelmista määritellään uudelleen. Silloin sekä Suomen hallituksen että suomalaisten europarlamentaarikkojen on syytä olla hereillä.
Ydinverkkokäytäviä olisi tarkistettava erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen osalta. Nykytilanne kertoo myös siitä, ettei EU:n tarjoamia mahdollisuuksia osata hyödyntää.
Pirkko Vihko
professori, lääkäri
Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) rahoitusarvioija (ent.)
eurovaaliehdokas (kok.)
Kuusamo/Helsinki
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.