EU:n komission ehdotus eurooppalaisesta syyttäjänvirastosta ei saa Suomelta kannatusta. Hallituksen EU-ministerivaliokunta käsitteli ehdotusta perjantaina ja päätyi kielteiselle kannalle.
Pyrkimys tehostaa petosten torjuntaa ja turvata EU:n taloudelliset intressit ovat sinänsä Suomenkin mielestä kannattamisen arvoisia asioita, mutta niitä kannattaisi mieluummin ajaa muilla keinoin kuten edistämällä kansainvälistä oikeudellista yhteistyötä ja tehostamalla petostentorjuntavirasto OLAF:n toimintaa.
Komission ehdotus perustuu siihen, että eurosyyttäjät nostaisivat syytteet sellaisissa tapauksissa, joissa petosten ja väärinkäytösten kohteina ovat olleet EU:n varat, esimerkiksi rakennerahastot tai muut EU-tuet. Oikeustapauksia käsittelisivät kansalliset tuomioistuimessa.
Komission kehittämässä mallissa ei perustettaisi erillistä eurorikostuomioistuinta eikä eurorikollisia heitettäisi eurolinnaan.
Suomi pitää komission hahmottelemaa ehdotusta kalliina, monimutkaisena ja kankeana. Toimivaltaongelmia luultavasti syntyisi, sillä eurorahoilla tehtyihin rötöstelyihin todennäköisesti kytkeytyy myös kotimaisia ja kansallisia rikoksia.
Järjestelmän kokonaiskustannuksista ei ole vielä kuvaa, mutta todennäköisesti jokaiseen jäsenmaahan pitäisi myös perustaa euroapulaissyyttäjän virasto.
EU-varoja huijataan jäsenmaissa mm. maataloustukia sumplimalla sekä arvonlisäveropetoksilla.
Eurosyyttäjäidea sisältyy komission julkistamaan vihreään kirjaan eli keskusteluasiakirjaan, johon nyt kerätään jäsenmaiden kannanottoja.