Suomi torjuu ajatuksen EU-presidentistä. Hallitus toteaa selvityksessään eduskunnalle, ettei Suomi halua unioniin mitään uusia toimielimiä, koska ne vain lisäisivät unionin rakenteiden monimutkaisuutta ja hämärtäisivät vastuusuhteita, tuomatta silti selkeää lisäarvoa.
Kanta sisältyy selvitykseen EU:n tulevaisuuskonventin työstä jonka hallituksen EU-ministerivaliokunta on hyväksynyt.
Ehdotuksen EU:n huippukokouksille valittavasta presidentistä tekivät Saksa ja Ranska, mutta yhteensä arviolta seitsemän EU-maata tukee sitä.
Presidentin valinta kytkeytyy ajatukseen EU:n puheenjohtajakierron muuttamisesta, jota Saksa ja Ranska myös ajavat. Pysyvä puheenjohtaja huippukokouksissa eli Eurooppa-neuvostoissa voisi vaikeuttaa puheenjohtajakiertoa. Suomi haluaa säilyttää jäsenmaiden tasavertaisen aseman.