Suomi ei aio avata Kar­ja­la-kes­kus­te­lua

Suomella ei ole aluevaatimuksia Venäjän suhteen.

Suomella ei ole aluevaatimuksia Venäjän suhteen. Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan hallitus ei liioin pidä tarkoituksenmukaisena  ryhtyä selvittämään 1990-luvun alussa mahdollisesti käytyjä epävirallisia keskusteluja Karjalan palauttamisesta.

Hallituksen nihkeä kanta käy esille Tuomiojan vastauksesta, jonka hän on antoi kansanedustaja Olli Immosen (ps.) kysymykseen luovutettujen alueiden palauttamismahdollisuuksista.

Tuomioja jättää kuitenkin oven raolleen muistuttamalla, että Etykin päätösasiakirjan mukaisesti rajoja voidaan muuttaa kansainvälisen oikeuden pohjalta rauhanomaisin keinoin ja sopimusteitse.

”Periaatteessa ei siis voida sulkea pois mahdollisuutta, että luovutetuista alueista ja niiden käytöstä voitaisiin neuvotella, jos Venäjällä on tähän valmius”, Tuomioja toteaa.

Tuomoja muistuttaa kuitenkin, että Venäjän halukkuudesta keskustella rauhansopimuksessa määriteltyjen rajojensa muuttamisesta ei ole tapahtunut muutosta.

Venäjä  on eri yhteyksissä todennut, etteivät rajamuutokset Suomen ja Venäjän välillä ole mahdollisia, koska ne johtaisivat rajojen tarkistuksiin myös muualla. 

”Suomella ei ole aluevaatimuksia minkään maan suhteen. Näin ollen hallitus ei aio ottaa (Pariisin 1947) rauhansopimuksen perusteella Neuvostoliitolle luovutettujen  alueiden palauttamista esille Venäjän federaation kanssa. Hallituksella ei ole suunnitelmia alueiden palauttamisen toteuttamisesta”, Tuomioja toteaa.

Tuomioja viittaa vastauksessaan Venäjän kanssa 1992 solmittuun sopimukseen, jossa Etykin päätösasiakirjan hengessä osapuolet sopivat säilyttävänsä  yhteisen rajan ja kunnioittavansa sen loukkaamattomuutta.

Parhaan lähtökohdan luovutettujen alueiden kehittämisessä antaa Tuomiojan mukaan rajat ylittävän yhteistyön kehittäminen.
Immonen olisi halunnut, että väitteet Venäjän mahdollisesta halukkuudesta 1990-luvun alussa keskustella Karjalan palauttamisesta olisi selvitetty perinpohjaisesti. Asia oli laajemmin esillä viimeksi viisi vuotta sitten. Kauppatieteiden tohtori Heikki Urmas toi väitteet uudestaan esiin tänä syksynä ilmestyneessä kirjassaan.