Saksassa tehdyt päätökset voivat johtaa siihen, että vanhojen dieselautojen tuonti Suomeen kiihtyy.
Autoilijat ovat vaikeassa tilanteessa. Hallituksen pitäisi linjata erilaisten ajokkien verotus pitkäksi aikaa eteenpäin.
Puheet dieselautojen ajautumisesta tiensä päähän kiihtyivät alkuviikosta koko Euroopassa. Saksan korkein hallinto-oikeus vahvisti kahden alemman oikeuden päätöksen, jonka mukaan dieselajokkien pääsyä Düsseldorfin ja Stuttgartin keskustoihin saa rajoittaa ilmanlaadun parantamiseksi.
Vaikka dieselajokit päästävät vähemmän hiilidioksidia kuin bensiinikäyttöiset, dieselautot työntävät taivaalle bensiiniautoja selvästi runsaammin typenoksideja. Typpidioksidi on hengitysteitä ärsyttävä kaasu, joka kiusaa esimerkiksi astmaatikkoja ja lisää hengitysteiden tulehduksia.
Typenoksidien ohjearvojen ylitykset ovat Saksan suurkaupunkien keskustoissa olleet arkipäivää. Nyt on todennäköistä, että määräykset aletaan ottaa vakavammin.
Dieselajokkien osuus kaikista uusista autoista kasvoi Euroopassa vuosien ajan. Nyt käsillä näyttää olevan suuri käänne.
Jo ennen oikeuden päätöstä dieselautojen hinnat olivat Saksassa kääntyneet laskuun. Nyt edessä on hintojen entistä jyrkempi putoaminen. Kaupungistuneessa maassa ei monenkaan kannata pitää ajokkia, jolla saa ajella vain pikkukaupungeissa ja kyläteillä.
Tiukkeneviin päästörajoituksiin törmääviä autoja on Saksassa miljoonia. Vaikka muutaman vuoden ikäisiin dieselajokkeihin voidaan jälkiasentaa tehokas päästöjärjestelmä, sen hinta on kova. Siksi melkoinen osa vanhemmista ajokeista autoista löytynee pian netin myynti-ilmoitussivustoilta.
Käytettyjä saksalaisautoja on vuosien aikana viety ulkomaille miljoonia, kuusinumeroinen määrä Suomeenkin. Ei tarvita korkeaa matematiikkaa sen ennustamiseksi, että vanhojen dieselien tuonti Suomeen kiihtyy ja hinnat täällä laskevat.
Suomen liikennepoliittisiin tavoitteisiin on kuulunut ikääntyneen autokantamme uudistaminen. Siksi vanhojen autojen omistajille on tarjottu romutuspalkkioitakin.
Autokannan uudistamisella on pyritty vähentämään päästöjä. Nyt tämä tavoite uhkaa murentua.
Suomi on reagoinut EU:n päästövähennyslinjauksiin asettamalla tavoitteeksi sen, että Suomessa olisi vuonna 2030 jo 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa. Tavoite on hyvä, ja iso osa autoilijoista myös mielellään ajelisi ympäristöystävällisesti.
Tällä hetkellä täyssähköauton ostaja tai pitkäaikaisvuokraaja saa 2 000 euroa hankintatukea. Kun sähköautojen hinnat ovat 10 000–15 000 euroa vastaavaa polttomoottoriautoa korkeampia, tarvitaan edellisen ostajalta ympäristönsuojelutahdon ohella paksua lompakkoa.
Näin siitä huolimatta, että sähköautojen käyttökustannukset jäävät mataliksi ja että ajoneuvovero on pieni.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) totesi hiljan, ettei uusia autoilun verotuspäätöksiä ole tällä hallituskaudella tulossa. Hallitus loi siis komean tavoitteen, mutta keinot jäivät puolitiehen.
Kun erilaisten ajokkien verokohtelusta ei pitkällä jaksolla ole hajuakaan, moni autoilija miettii sitä edullista saksalaista dieseliä.