Suomella on erittäin hyvä maine aktiivisena aloitteentekijänä Euroopan neuvostossa. Suomen pysyvän edustuston tuore suurlähettiläs Irma Ertman sanoo, että edustuston tärkeä tehtävä on pitää sitä mainetta yllä edelleenkin.
Kolme vuotta sitten presidentti Tarja Halosen aloitteesta Euroopan neuvostoon perustettiin romaniforum, joka on kaikkien eurooppalaisen romanien foorumi. Se antoi ensimmäistä kertaa antaa heille yhteisen äänen. Suomen aloitteesta Euroopan neuvostossa toimii myös ihmisoikeusvaltuutettu, jonka tehtävä on valvoa ihmisoikeuksien toteutumista neuvoston jäsenmaissa.
Kolmas Suomen aloite on naisiin kohdistuvan väkivallan ja kotiväkivallan ehkäiseminen. Maanantaina ja tiistaina Euroopan neuvosto pitää Espoon Hanasaaressa seminaarin, jossa pureudutaan aiheeseen. Tapahtumassa puhuu muun muassa Suomen oikeusministeri Tuija Brax (r.).
"Aloitteellisuus johtuu siitä, että ihmisoikeusasiat on lyöty lukkoon Suomen korkeimmalla poliittisella taholla, esimerkiksi hallitusohjelmissa. Ihmisoikeuksien asemaa tulee vahvistaa, ja se on tärkeä tehtävä kansainvälisessä politiikassamme. Suomi on aina myötävaikuttanut siihen, että myös heikossa asemassa olevien tulee saada äänensä kuuluviin", Ertman arvioi.
Seuraava tärkeä asia Euroopan neuvostossa tulee olemaan lasten ruumiillisen rankaisemisen kysymys. Suomi on Ertmanin mukaan asiassa tärkeä tukija. Meillä lasten ruumiillinen rankaisu on ollut pitkään kielletty, mutta edes Euroopan neuvoston maista kaikissa niin ei ole, ja asiaan tarvitaan selvät säännöt.
Ihmisoikeuksien toteutumista valvotaan
Ertman sanoo, että Euroopan neuvoston tärkein tehtävä on valvoa alueellisesti ihmisoikeuksia 47 jäsenmaassa. Valvonta hoidetaan ennen kaikkea Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimen kautta, mutta neuvostolla on lisäksi tehokas monitorointijärjestelmä.
"Yksittäiset ihmiset voivat tehdä valituksia ihmisoikeustuomioistuimeen. Esimerkiksi kidutuksen vastainen komitea sekä rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio tekevät monitorointimatkoja jäsenmaihin ja kirjoittavat raporttinsa siitä, miten kutakin alaa koskevat sopimukset toteutuvat. Ei siis ole tyydytty siihen, että sopimukset on tehty, vaan niitä myös valvotaan", Ertman selventää.
Euroopan neuvosto on sopimusvaltainen organisaatio. Sopimuksia on tehty valtava määrä eri aloilta myös muiden kuin jäsenmaiden kesken. Velvoitteita valvovat myös neuvoston ministerikomitea ja parlamentaarinen yleiskokous.
Jutturuuhka
paisuu
Ihmisoikeustuomioistuimeen tulee valtava määrä valituksia, ja jonossa on juuri nyt noin 100 000 valitusta. Suomalaisten tekemistä valituksista tulleet tuomiot ovat koskeneet ovat koskeneet viime aikoina muun muassa tuomioiden käsittelyjen liiallisista pituuksia.
Tuomioistuimen jutturuuhka on kasvanut valtavasti viime vuosina etupäässä uusien Itä-Euroopan jäsenmaiden takia. Eniten kesken olevia juttuja on yksittäisistä maista Venäjällä (22 prosenttia). Seuraavina tulevat Romania (12 prosenttia), Turkki (9,5 prosenttia) ja Ukraina (8,3 prosenttia). Valitukset voivat koskea mitä tahansa Euroopan ihmisoikeussopimuksella suojattua oikeutta, joten noiden maiden ihmisoikeustilanteesta luvut eivät kerro.
"Pohjoismaitahan pidetään kohtuullisen hyvinä ihmisoikeusmaina, mutta silti meillekin tulee tuomioita. Se todistaa sitä, että on syytä olla tarkkana ja aina miettiä ihmisoikeusnäkökulmaakin", Ertman huomauttaa.
Euroopan neuvoston ydintehtävät ovat ihmisoikeuksien lisäksi demokratian ja oikeusvaltion vahvistaminen. Suomen edustuston lisäksi neuvostossa työskentelevät eri ministeriöistä kootut asiantuntijatyöryhmät, joita löytyy muun muassa opetuksesta, kulttuurista, nuorisosasioista ja oikeudelliset - lähes kaikkien ministeriöiden aloilta.
"Niillä kaikilla tulisi olla linkki näihin kolmeen ydintehtävään. Ne ovat keskiö, jota kaiken toiminnan tulee tukea", Ertman sanoo.