Suomen ajama alkoholin valmisteveron korotus kaatui tiistaina Brysselissä. Niin kävi verovapaiden ostosten ylärajan nostoyrityksellekin. Samana päivänä selvisi niin ikään, ettei Suomen sovintoesitys EU:n työaikalaiksi onnistu. Runsas viikko sitten Suomen oli peruttava ylimääräinen ulkoministerikokous, jossa oli tarkoitus löytää sopu Kreikan ja Turkin kiistaan Kyproksesta.
Vaikeudet kasautuivat osittain sattuman oikusta, mutta osin oli mukana puheenjohtajamaan ylioptimismiakin. Niin kävi varsinkin alkoholin valmisteveron kanssa. Suomi yritti sopua kahdella kompromissilla, mutta törmäsi kuin seinään eri syistä. Se ei ollut mikään yllätys kenellekään EU:ta tuntevalle, ja voi hieman ihmetellä, miksi Suomen piti yrittää mahdotonta.
Oluen valmisteveron lieväkin korotus nostaa olutmaat vastarintaan. Saksaa ei taivuttanut edes lupaus siirtymäajasta vuoden 2009 alussa voimaan tulevan säädöksen toimeenpanolle. Olutmaat ulkopuolelle jättävä vahvojen viinien ja viinan valmisteveron inflaatiokorotus ei taas sopinut niiden kaupan itselleen tärkeäksi kokevalle seitsemälle jäsenmaalle.
Alkoholin valmisteveron korotuksen puolesta on puhuttu usealla suunnalla Eurooppaa, mutta muualla paine ei ole yhtä kova eikä alkoholin haittoja koeta sittenkään niin suuriksi kuin Suomessa. Suomessakin on syytä keskittyä miettimään, kuinka nykyisen hintatason vallitessa saadaan korjatuksi juomatapoja omin eväin. Muuta mahdollisuutta ei ole.
Kovin hankalaksi äitynyt riita työaikalaista voi viedä valtaosan jäsenmaista, ja myös Suomen, oikeuteen laittomista työaikajärjestelyistä. Sellaisen uhkauksen sinkosi sovintoesityksen kariutumiseen pettynyt työaikakomissaari Vladimir Spidla. Pettynyt oli myös työministereiden ylimääräistä kokousta johtanut Suomen Tarja Filatov. Kokouksen ainoa asia oli työaikalaki.
Kiista on havaittu sitkeäksi jo aiemminkin. Suomi oli viides ratkaisua hakenut puheenjohtajamaa. Seuraavaksi vuoroon tuleva Saksa ei aio edes ottaa asiaa esityslistalle, joten kiista jatkuu pitkään. Nykyistä työaikojen EU-direktiiviä noudattaa vain kaksi maata, Italia ja Luxemburg.
Suomen sovintoehdotus olisi sallinut tiukoin ehdoin ylipitkät 48 tunnin työviikot poikkeusoloissa. Viiden EU-maan ryhmä halusi kuitenkin takarajan, johon mennessä ylipitkistä työviikoista luovutaan. Suomen ehdotus pyrki turvaamaan varsinkin terveydenhuollon edellytykset.
On vaikea ennakoida mallia, joka kelpaisi jokaiselle EU-maalle. Sen takia kaikki jatkuu ennallaan.
paakirjoitus@kaleva.fi