Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta olivat koolla viimeksi perjantaina. Yhteiskokouksessa päätettiin, että Suomi jatkaa entisellä tasolla osallistumistaan Naton johtamaan ISAF-rauhanturvaoperaatioon Afganistanissa. Päätös oli rutiininomainen: siinä ei ollut mitään sellaista, mihin tiedotusvälineet olisivat viitsineet tarttua.
Afganistanista puhuttiin myös kolme kuukautta sitten, kun presidentti ja "utvana" tunnettu, avainministereistä koostuva valiokunta tapasivat perjantaina 18. elokuuta. Tuolloin Suomi olisi voinut tehdä päätöksen, jolla osallistuminen Afganistanin vakauttamiseen ei olisi jäänyt entiselle tasolle.
Elokuisen utva-episodin tausta juontaa juurensa DDR:n hajoamiseen ja Euroopan hulluun vuoteen 1991. Yhdistynyt Saksa tarjosi tuolloin Suomelle DDR:n jäämistöstä neuvostovalmisteista sotamateriaalia T-72 -panssarivaunuista Kalashnikov-rynnäkkökivääreihin ja tykeistä patruunoihin. Tarjous oli onnenpotku Suomelle, joka sai halvalla paljon käyttökelpoista puolustusmateriaalia.
Suomi osti 1991 kaiken muun ohella myös yli 100 000 neuvostovalmisteista AK-47 -rynnäkkökivääriä ja 300 miljoonaa patruunaa niihin. Koska Suomen puolustusvoimilla ei ole nyttemmin käyttöä sen kummemmin Kalashnikoveille kuin patruunoillekaan, elokuun kokouksessa harkittiin niiden luovuttamista Afganistanin hallitukselle sen turvallisuusjoukkojen aseistukseksi.
Miksi tällaista mietittiin? Ensinnäkin tämä sotamateriaali on jo vanhentuvaa ylijäämätavaraa. Toiseksi Suomelta on pyydetty apua. Afganistanin heikon hallituksen tukemista on pyytänyt Suomelta itse Yhdysvallat. Konkreettisen avustuspyynnön Suomelle ovat esittäneet Afganistanin presidentti sekä pää- ja ulkoministerit.
Syyskuun 2001 terroritekojen jälkeen Yhdysvallat iski Afganistaniin tehdäkseen selvää sen alueella piileskelleistä al-Qaidan terroristeista ja heitä tukeneesta talibaanihallinnosta. YK:n mandaatilla toimiva ISAF-operaatio siirtyi 2003 Yhdysvalloilta Naton kontolle. Suomella on Afganistanissa noin sata sinibarettia. Viime kuukausina taistelut YK-joukkojen tukeman Afganistanin hallituksen ja sitä vastustavien joukkioiden välillä ovat kiihtyneet. Tilanteen vakavuudesta kertoo esimerkiksi se, että Afganistan on tässä kuussa Riiassa pidettävän Naton huippukokouksen ykkösaihe.
Avustusasiasta ei tehty elokuun kokouksessa vielä lopullista päätöstä. Mielipiteet menivät kuitenkin useiden eri lähteiden mukaan ristiin kiinnostavalla tavalla. Tietojen mukaan pääministeri Matti Vanhanen, puolustusministeri Seppo Kääriäinen, puolustusvoimien komentaja Juhani Kaskeala ja ulkoministeriön virkamiesjohto näyttivät kevyen sotamateriaalin viennille vihreää valoa. Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja ulkoministeri Erkki Tuomioja vähintäänkin empivät Suomen vientilainsäädännön takia.
Puolustustarvikkeiden vienti Suomesta on pääsääntöisesti luvanvaraista. Lupaa ei lain mukaan anneta, jos Suomen turvallisuus vaarantuisi tai jos vienti olisi "Suomen omaksuman ulkopoliittisen linjan vastainen". EU:lla on puolestaan asevientiä koskevat eettiset normit. Niiden lähtökohta on, ettei aseita viedä sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ja ettei asevienti saa pitkittää konfliktia kohdemaassa. EU-säännöt ovat poliittisesti, mutta eivät juridisesti sitovia. Ne eivät ole myöskään lopettaneet EU-maiden asevientiä konfliktipesäkkeisiin.
Afganistan voidaan kyllä luokitella sotaa käyväksi maaksi, minkä nojalla kielteinen päätös olisi perusteltavissa. Muitakin näkökulmia on. Esimerkiksi: YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi syyskuussa päätöslauselman, jossa korostetaan, kuinka tärkeää on vahvistaa Afganistanin ase- ja poliisivoimia. Lisäksi jotkut muut valtiot, joilla on varastoissaan neuvostovalmisteista sotamateriaalia, ovat jo vastanneet Afganistanin pyyntöön myöntävästi.
Asiaa voi miettiä myös siitä näkökulmasta, millainen ratkaisu sopii parhaiten Suomen Afganistan-politiikkaan. Suomella on Afganistanissa tulessa omia sotilaita, joilla on sitä kuumemmat paikat, mitä vahvemmilla hallituksen vastaiset voimat ovat. Tarkoittaisiko kielteinen päätös sitä, että Suomi tulisi epäsuorasti tukeneeksi Afganistanin hallituksen vastustajia, jotka taistelevat hallituksen ja YK:n joukkoja vastaan? Päätös vaikuttaa myös siihen, viilenevätkö Suomen suhteet Yhdysvaltoihin entisestään vai käykö päin vastoin.