Pohjoispohjanmaalaiset ovat tuoreen kyselytutkimuksen mukaan hyvin halukkaita hankkimaan 3G-kännykän ja liittymän pakettina omalta operaattoriltaan. "Oulun seudun ihmisillä on selkeät 3G-palveluiden suosikit. Heillä kolme ylivoimaisesti halutuinta 3G-palvelua ovat sähköposti (85%), karttapalvelut ja GPS-paikannus (72%) ja internet (70%). Kartta- ja paikannuspalveluiden haluttavuus korostuu jostain syystä Pohjois-Pohjanmaalla, jossa sitä toivotaan eniten Suomessa", kertoo Elisan henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Matti Vikkula.
Suomalaisten 3G-käyttökokemuksia ja toiveita selvitettiin maaliskuussa 2006. Kyselytutkimuksen teki kahdessa erässä Sopranon sähköinen tutkimusyksikkö. Vastaajia oli 4 400 eri puolilta Suomea. Tutkimus tehtiin Elisan toimeksiannosta.
Tutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmesta eli 61 prosenttia Pohjois-Pohjanmaan asukkaista voisi kuvitella hankkivansa uuden 3G-puhelimen palveluineen.
"Tulokset kertovat, että suomalaiset ovat innostuneempia uusista palveluista kuin aikaisemmin uskoimmekaan. Kysyntä on yllättänyt meidät positiivisesti. Myymälöissä on jopa pientä jonoa ja samoin päätelaitteista on ilmennyt ajoittain pulaa", kertoo Vikkula.
Suomessa myydään vuosittain noin 1,8 miljoonaa uutta kännykkää. Vikkula ei halua lähteä arvailemaan, mikä on 3G-kännyköiden myyntimäärä vuoden lopussa. "Jos kaikki menee hyvin 3G-kännyköiden osuus saattaa lähestyä jopa miljoonaa kappaletta vuoden lopussa eli noin puolta uusista myydyistä kännyköistä."
Suomi pari vuotta
jäljessä Euroopan tasosta
Vikkulan mukaan Suomen kännykkäkanta on yleisesti pari vuotta jäljessä manner-Euroopan tasosta. Välimeren maiden etumatka 3G-kännyköissä johtuu hänen mukaansa kytkykaupan sallimisesta. Suomi salli 3G-kytkykaupan vasta huhtikuun alusta.
Suomessa yli 60 prosenttia kaikesta puheesta kulkee mobiiliverkoissa, Ruotsissa sen sijaan vain runsas 20 prosenttia. Vaikka sielläkin kännyköitä on paljon, ruotsalaiset käyttävät niitä vähän.
"Olemme Ruotsia jäljessä 3G:ssä, mutta Suomi tulee nousemaan vuonna 2008 Euroopan kärkeen aivan kuten olimme aikoinaan maailman kärkeä gsm-puheluissa. Suomi oli pitkään muuta Eurooppaa jäljessä myös laajakaistojen määrässä, mutta nyt olemme nousseet sielläkin Euroopan keskiarvon paremmalle puolelle", selvittää Vikkula.
3G vain yksi
virstanpylväs
Dna:n myynti- ja markkinointijohtaja Pekka Väisänen muistuttaa, että 3G ei ole mikään autuaaksitekevä asia eli suuri mullistus. "Moni kovasti mainostetuista palveluista onnistuu myös vanhemmissa gsm-, gprs- ja edge-verkoissa."
"Myynti on meilläkin lähtenyt pirteästi liikkeelle. Kaikesta huolimatta myymme perinteisiä liittymiä enemmän kuin näitä kytkyluureja. 3G on tervetullut kehitysvaihe, se on evoluutiopolku, mutta ei mikään revoluutio", tiivistää Väisänen.
Hän muistuttaa, että Nokian kommunikaattorillakin voi hyvin lukea sähköpostinsa. "Ainoat palvelut, jotka vaativat 3G:tä ovat videopuhelut ja mobiilitelevisio."
Soneran mobiilipuolen kuluttajamyynnistä vastaava johtaja Tommi Kolehmainen kertoo, että odotetusti nuoriso on osoittanut suurinta kiinnostusta 3G:tä kohtaan. "Nuorilla kokeilukynnys on matalin ja heille on tarjolla muun muassa musiikkivideoita ja videopuheluita."
Operaattorit eivät halua kertoa 3G-liittymiensä myyntimääriä. Markkinoiden ykkönen on Sonera, jolla on kaiken kaikkiaan runsaat kaksi miljoonaa kännykkäliittymää. Saunalahdella terästetty Elisa on kakkonen vajaalla kahdella miljoonalla liittymällään. Kolmas suuri on maakuntien puhelinyhtiöiden omistama Dna noin 800 000 liittymällään.