Suomesta on tullut 15:n viime vuoden aikana julkisen vallan tukema kotiäitiyhteiskunta. Tätä mieltä ovat Stakesin tutkijat Dialogi-lehdessä. Suomessa tuetaan alle kolmevuotiaiden kotihoitoa, mikä ei ole linjassa muiden Pohjoismaiden kanssa. EU:n ja etenkin Pohjoismaiden tavoitteena on kannustaa naisia palkkatyöhön, joten päivähoito on tärkeässä asemassa.
Tutkijat Anneli Anttonen ja Liina Sointu selvittelivät pienten lasten ja ikääntyneiden hoivapolitiikan muutoksia 12:ssa Euroopan maassa. Tutkijoiden mukaan yleinen kehitys Euroopassa on se, että julkinen valta on ottanut yhä enemmän vastuuta erityisesti pienten lasten hoivasta.
Moni Euroopan maa on jo kyennyt täyttämään EU:n toiveen, jonka mukaan 90 prosenttia kolmevuotiaista ja sitä vanhemmista lapsista on esikoulussa vuoteen 2010 mennessä. Suomi on poikkeus, sillä täällä vain kuusivuotiaat ovat puolipäiväisessä ja maksuttomassa esiopetuksessa.
-- Kolmivuotiaita ja sitä vanhempia hoidetaan meillä eurooppalaisittainkin poikkeuksellisen paljon kotona, todetaan Dialogi-lehdessä. Yhä useampi etelä- ja keskieurooppalainen nainen on palkkatyössä, joten myös lasten päivähoitoa ja vanhustenhoitoa on kehitetty reippaasti. Silti lähes kaikissa maissa vanhuksia hoidetaan usein palkatta, kun vanhuksia hoitavat joko omat lapset tai puoliso.
Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa puolestaan yhteiskunta on ottanut suuren vastuun vanhusten hoivasta.
Suomessa käytetään vanhusten hoitoon melko vähän rahaa muihin Pohjoismaihin verrattuna. Myös eurooppalaisittain Suomen rahankäyttö vanhuksiin on keskinkertaista tasoa.
Koska taloudet ovat tiukalla, lähes kaikki tutkimuksessa mukana olleet maat ovat ottaneet käyttöön rahatuet. Palvelujen sijasta lasten ja vanhusten hoitoon tarjotaan rahaa.