Suo­mes­ta tuli idän ja lännen so­ta­tan­ner, kun Ruotsin ku­nin­gas Kustaa Vaasa otti Itämaan hal­tuun­sa 500 vuotta sitten

Suomen Leijonavaakunan malli luotiin Ruotsin valtakunnan politiikan tarpeisiin. Eläimen takatassut polkevat Karjalan vaakunasta lainattua venäläissapelia.

Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa on haudattu Upsalan tuomiokirkkoon. Hautamuistomerkin patsashahmoissa hän lepää oikealla puolellaan ensimmäinen vaimo Katariina ja vasemmalla toinen vaimo Margareeta.
Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa on haudattu Upsalan tuomiokirkkoon. Hautamuistomerkin patsashahmoissa hän lepää oikealla puolellaan ensimmäinen vaimo Katariina ja vasemmalla toinen vaimo Margareeta.
Kuva: Erkki Hujanen

Suomen tasavallan vaakunan leijonahahmo nähtiin ensimmäisen kerran julkisesti Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan hautajaiskulkueessa vuonna 1560. Suomea pidettiin silloin Ruotsin valtakunnan itäisenä osan, Itämaana, joka oli saanut suurruhtinaskunnan arvon ja sille oli luotu oma tunnus.

Leijonavaakunan hahmottelu jatkui Kustaa Vaasan kuoleman jälkeen ja se tallennettiin kuninkaan marmoriseen hautamonumenttiin Upsalan tuomiokirkossa.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut
Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä