Suomi tähtää kärkikaartiin biotieteiden kovavauhtisessa kisassa maailman akateemisilla kilpakentillä. Ihmisen fysiikan tutkimuksesta ja lääketieteen keksinnöistä on tulevaisuudessa luvassa sen verran rahakkaat tienestit, että myös meillä biotieteisiin uhrataan vuosittain huomattavat summat niin valtion kuin yksityistenkin varoja.
Suomessa otetaan yksi bioaskel eteenpäin ensi vuonna, kun Teknillisessä korkeakoulussa Espoon Otaniemessä alkaa uusi, poikkitieteellinen koulutusohjelma. Bioinformaatioteknologian nimellä kulkevaan ohjelmaan otetaan alkuvaiheessa sisään 46 opiskelijaa, joista on määrä kasvattaa asiantuntevaa porukkaa lääketieteen teknisten sovellusten pariin.
"Ohjelma iskee nimenomaan lääketieteen ja tekniikan välimaastoon. Moderneja laitteita, proteeseja, robotteja ja antureita kehittämään tarvitaan niin insinööri- kuin lääketiedettä hallitsevia ihmisiä. Pelkät lääkeaineet eivät tuota, ellei niitä tukemaan ole olemassa hyvää tekniikkaa, koulutusohjelman pääsuunnittelija", professori Jukka Tulkki TKK:sta huomauttaa.
Tulevaisuuden rahavirtaa
Suomessa on lukuisia yrityksiä, jotka kehittelevät uusia lääkkeitä tai sen ainesosia hulppealla riskirahoituksella. Monikaan niistä ei ole päässyt pröystäilemään voittoisalla vuosituloksella, ja tavalliset rahastosijoittajatkin jännäävät yhä eurojensa perään.
"Tämä siitäkin huolimatta, että bioalalla puhutaan vuosittain neljän, viiden miljardin entisen markan tuotoista. Kehittely maksaa vain enemmän", Tulkki painottaa.
TKK:ssa ja sen tukiyrityksissä halutaan kääntää kelkka nyt teknisiin sovelluksiin, jotta biotieteiden markkinoilla oltaisiin etulinjassa. Tulkin mukaan kansantaudit, kuten syöpä, verenpaine- ja sydän- ja verisuonitaudit, diabetes sekä ylipäätään vanhusten hoivatarpeet ovat reikiä, joita tilkitsemään tarvitaan lähivuosikymmeninä erityistä teknistä kädentaitoa.
"Ajatellaan vaikkapa kotona asuvaa vanhusta, joka joutuu käymään sairaalassa säännöllisesti mittauttamassa verenpaineensa. Jos hänellä olisi anturilaite, joka mittaisi hänen verenpaineensa ja lähettäisi tiedon sähköisesti lääkärille, tällaisilta käynneiltä säästyttäisiin. Pelastettaisiin sekä vanhuksen voimia että terveyspuolen varoja", Tulkki hahmottelee.
Tulossa insuliinikapseli
TKK:n visiot lääketieteen seuraavalle vuosikymmenelle ovat huimat. Ihon alle vietävät leikkausrobotit ja ihmiseen asetettavat mittauslaitteet ovat Tulkin mukaan arkipäivää ehkä jo muutaman vuoden päästä.
"Sydämen pallolaajennusta aiotaan parantaa niin, että laajentimen päähän pannaan pieni verenpainemittari, joka tunnistaa ne kohdat, joita pitää laajentaa. Kun mittaus otetaan useamman kerran, varmistutaan heti leikkauksen onnistumisesta", professori mainitsee.
Tulkin mielestä lääke- ja insinööritieteen yhdistämisessä on se plussa, että se antaa lukemattomille sairastaville helpotusta jokapäiväisiin hoitorutiineihin. Tulkin mukaan jo kymmenen vuoden kuluttua ollaan siinä vaiheessa, että esimerkiksi diabeetikon ei tarvitse pistellä itseään ollenkaan.
"Ihon alle pantava insuliiniannostelija on totta jo tuolloin. Verensokeria mittavaa laitetta kehitellään parhaillaan, mutta ongelmana on yhä laitteen materiaali. Siitä pitää saada sellainen, etteivät ruumiin kudokset hylji ja koteloi laitetta toimintakyvyttömäksi."