Suomi potee yrittäjäpulaa, eikä tilannetta helpota se, että yrittäjät ikääntyvät Suomessa palkansaajia hieman nopeammin.
Tuoreimpien tilastojen mukaan suhteessa muihin EU-maihin Suomesta puuttuisi jopa 55 000 yritystä. Puutetta on erityisesti palvelualojen yrityksistä.
Tilastokeskuksen Tietoaika-lehden "yrittäjyys" -katsauksen mukaan yrittäjyyden luotettava kansainvälinen vertailu on täynnä sudenkuoppia.
Tuorein tilastomateriaali viittaa katsauksen mukaan kuitenkin luotettavasti siihen, että Suomessa on yrityksiä ja yrittäjiä suhteessa väkilukuun edelleen vähemmän kuin keskimäärin muissa EU-maissa.
Tilastojen mukaan Suomen yrittäjyysvaje paikantuu lähes yksinomaan palvelualoille ja Tietoaika-lehden katsauksen mukaan niillä erityisesti kuluttaja- ja henkilöpalveluihin.
Palvelualojen yrittäjävaje on katsauksen mukaan seurausta siitä, että Suomea on rakennettu määrätietoisesti itsepalveluyhteiskunnaksi. Kehitystä on vauhditettu erityisesti vero- ja sosiaaliturvaratkaisuilla. Näin yhteiskunnallinen asenneilmasto ei ole erityisemmin tukenut pienyrittäjyyden voimistumista.
Kansainvälisesti verrattuna suurilla yrityksillä onkin vahva rooli Suomen yritysrakenteessa. Sen sijaan pienten ja keskisuurten yritysten ja sitävastoin juuri kaikkein pienimpien mikroyritysten rooli on Suomessa kilpailijamaita selkeästi vähäisempi.
Asenteilla on
vahva vaikutus
Tilastokeskuksen tutkijoiden mukaan uusien yritysten perustaminen myötäilee voimakkaasti kulloinkin vallitsevaa taloudellista tilannetta.
Esimerkiksi 1990-luvun alun lamavuosina Suomessa perustettiin varsin vähän uusia yrityksiä. Taloudellisen tilanteen parannuttua vuosikymmenen jälkipuolella uusia yrityksiä perustettiin Suomessa sitten varsin vilkkaasti, jopa keskimääräistä enemmän kuin mitä muissa EU-maissa.
Viime vuosina koettu taantuma on taas muuttanut tilannetta ja uusien yritysten perustaminen on hiipunut.
Uusien yritysten perustaminen on vahvasti sidoksissa myös asenteihin.
Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomen kasvu- ja kilpailukykytekijät ovat kunnossa. Myöskään paljon parjattu byrokratia sen paremmin kuin hallinnolliset rasitteetkaan eivät ole keskimäärin sen kummempia kuin muissakaan EU-maissa.
Niinpä yrittäjäksi ryhtymistä säätelevät vahvasti myös asenteet, suomalainen kulttuuriperinne ja tietysti perheperäiset tekijät.
Asenne- ja kulttuurisidonnaisten syiden vahvaan vaikutukseen viittaa se, että yrittäjyys on selkeästi vilkkainta Etelä-Euroopan maissa, kun Pohjoismaat ja Saksa sitten edustavat toista äärilaitaa. Toisaalta koko Euroopassa asenteet ovat yrittäjyyttä kohtaan matalammat ja riskinottoa kohtaan varovaisemmat kuin Yhdysvalloissa.
Yrittäjän ura ei juuri
nykynuorta kiinnosta
Suomessa laman aiheuttama yritysten määrän väheneminen päättyi vuonna 1994. Vuodesta 1995 yritysten määrä on lisääntynyt, joskin viime vuosina sitten taas laman vuoksi hieman hitaammin.
Tällä hetkellä arvaillaan erityisesti sitä, miten suurten ikäluokkien eläköityminen tulee vaikuttamaan yrityskenttään. Pienenevien ikäluokkien tulisi olla nykyistäkin aktiivisempia yrittäjinä, jotta yritysten määrä säilyisi Suomessa edes nykyisellään.
Ikätilastojen perusteella yrittäjät saavuttavat Suomessa eläkeiän 5-6 vuotta palkansaajia aikaisemmin.
Sekä palkansaajien että yrittäjien keski-ikä on Suomessa nousussa, mutta toisaalta sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat vääjäämättä saavuttamassa loppusuoraa työelämässä.
Ongelman muodostaa myös se, että yrittäjien keski-ikä nousee palkansaajia nopeammin, koska nyky-Suomessa palkkatyö houkuttelee nuoria enemmän kuin yrittäjyys.