Suomalaiset suunnittelevat ja rakentavat yhdessä japanilaisten kanssa ikääntyvän väestön terveys- ja hoitopalveluihin erikoistuvan hyvinvointikeskuksen Sendain kaupunkiin Japaniin.
Hankkeeseen osallistuu yrityksiä, tutkijoita ja julkisen hallinnon edustajia kummastakin maasta.
Suomalais-japanilaisen yhteishankkeen arvo on noin 33 miljoonaa euroa. Sendain hyvinvointikeskus rakennetaan ensi vuoden aikana ja otetaan käyttöön vuonna 2004.
Projekti on suurin ulkomaille koskaan toteutettu suomalaisen hyvinvointiteknologian projekti. Lähes 20 suomalaista yritystä kilpailee Sendain hyvinvointikeskuksen laite-, turva- ja kalustotoimituksista.
Yritysten lisäksi hankkeeseen osallistuu Teknologian kehittämiskeskus Tekes, sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, Oulun seudun osaamiskeskus sekä Suomen Japanin instituutti.
Sendain hankkeen historia lähtee vuodesta 1997, jolloin tasavallan presidentti Martti Ahtisaari teki valtiovierailun Japaniin. Vierailulla keskusteltiin yhteistyömahdollisuuksista hyvinvointisektorilla.
Suomessa hankkeen koordinointi ja vetovastuu lankesi Finprolle, entiselle Ulkomaankauppaliitolle. Suomalaismalli Japaniin.
Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho muistutti perjantaina hankkeen esittelytilaisuudessa Sendain projektin ainutlaatuisuudesta.
Suomessa syntyi 1990-luvulla kuin huomaamatta pieni, mutta erittäin innovatiivinen hyvinvointiklusteri suurten metsä- ja elektroniikkaklustereiden rinnalle. Suomalaisilla hyvinvointiteknologian yrityksillä on nyt hieno tilaisuus näyttää kykynsä ja osaamisensa Japanissa.
Perho kertoo, että noin 5 500 neliön laajuinen vanhusten hyvinvointikeskus, johon kuuluu lisäksi noin 1 000 neliön tutkimus- ja kehittämisyksikkö, rakennetaan suomalaisen mallin mukaisesti. Keskus sovitetaan japanilaisiin olosuhteisiin.
Hyvinvointikeskus tarjoaa kodin noin 120 ikääntyvälle asukkaalle.
Sendaihin ei tule mitään suljettua hyvinvointikeskusta, vaan hyvin avoin yksikkö, jonne ikäihmiset voivat tulla ja mennä päivittäin tai muutamaksi päiväksi hoitoihin ja tutkimuksiin vakituisten asukkaiden lisäksi. Toinen tärkeä asia on kuntouttava työote, jolla turvataan elämään lisää terveempiä vuosia.
Perho toivoo, että Sendain hyvinvointikeskus voisi olla malli, joka kelpaa muuallekin Japaniin ja myös muihin maihin.
Uusi vientituote
Suomalaisten yritysten puolesta Sendain esittelytilaisuudessa puhunut oulunsalolaisen Tracker Oy:n toimitusjohtaja Arto Paavilainen arvioi, että hanke avaa hyviä mahdollisuuksia suomalaisen hyvinvointiosaamisen vientiin japanilaisille markkinoille.
Japanissa arvioidaan olevan parinkymmenen vuoden kuluttua yli 33 miljoonaa yli 65-vuotiasta asukasta.
Yrityksille Sendain projekti on korkean tason referenssi, käyntikortti, japanilaisilla terveydenhuoltomarkkinoilla. Nyt suomalaisten pitää rakentaa yhdessä jakelukanava hyvinvoinnin osaamiselle, tuotteille ja palveluille. Nyt on syntymässä ensimmäinen pilottihanke Japanissa ja yrityksissä toivotaan kovasti, että voimme monistaa Sendain hyvinvointikeskusta myös Japanin ulkopuolisille markkinoille.
Paavilaisen mukaan suomalaisyritykset matkustavat kesäkuun alussa esittelemään tuotteitaan ja palveluitaan Sendaihin. Kolme ehdokasta.
Perjantaina ratkesi hyvinvointikeskuksen arkkitehtikilpailu, joka toteutettiin kutsukilpailuna kolmen arkkitehtitoimiston kesken. Kilpailun raati oli suomalais-japanilainen ja siihen kuului neljä edustajaa kummastakin maasta.
Raati arvioi parhaaksi ehdotukseksi Paatela-Paatela & Co Oy:n tekemän ehdotuksen Good Evening.
Kahta muuta ehdotusta ei pantu paremmuusjärjestykseen. Ne tulivat arkkitehtitoimisto Kimmo Kuismaselta Oulusta ja arkkitehtitoimisto Kari Ristola Oy:ltä.
Kilpailuehdotuksia arvioitiin sekä arkkitehtonisen että toiminnallisen laadun näkökulmista. Kriteereinä olivat muun muassa kaupunkikuvallinen ratkaisu sekä asuin- ja palveluyksikköjen toiminta ja keskinäinen sijoittelu.