Suomessa toimii keskusrikospoliisin (KRP) arvion mukaan runsaat 70 järjestäytynyttä rikollisryhmää. Joukkioista noin 30:n toiminta on jatkuvaa. Muut ryhmät ovat kokoonpanoja, joita perustetaan jonkin tietyn rikoksen tekemiseksi. Tiedot ilmenevät äskettäin julkaistusta KRP:n vuosikertomuksesta.
Erilaisin ulkoisin tunnuksin varustettujen jengien määrä on kasvanut. Suurin osa rikollisryhmistä pyrkii kuitenkin toimimaan matalalla profiililla ja soluttautumaan yhteiskunnan rakenteisiin.
Poliisin listalta puuttuvat ulkomailla majailevat poppoot, jotka kohdistavat toimintansa Suomeen käyttämällä maata vaikkapa huumeiden tai anastetun omaisuuden kauttakulkupaikkana. Tällaisten ryhmien lukumäärää ei pystytä arvioimaan.
Kytkentöjä ulkomaille
Suomessa toimivien rikollisryhmien määrä on KRP:n apulaispäällikön Jari Liukun mukaan pysynyt viime vuodet lähes samana. Joukkioilla on kuitenkin aiempaa enemmän yhteyksiä kansainväliseen rikollisuuteen.
Esimerkiksi huume- ja talousrikoksia tehtailevilla sekä paritusrikollisuutta harjoittavilla porukoilla on varsin usein kytkentöjä ulkomaille.
Suomalaisten rikollisryhmien ulkomaalaislinkit ovat enimmäkseen lähialueilla, kuten Virossa ja Venäjällä. Viron suunnalta pitää voimakkaasti Suomeen yhteyttä esimerkiksi Kemerovo-jengi, jonka toimialaa ovat huumeiden salakuljetus, naiskauppa, autovarkaudet, kiristykset ja väkivaltarikokset.
Viron ja muiden Baltian maiden sekä Itä-Euroopan maiden EU-jäsenyys saattaa KRP:n mukaan lisätä organisoitua rikollisuutta. KRP kuitenkin katsoo, ettei järjestäytynyt rikollisuus ainakaan pääsääntöisesti uhkaa suomalaisten turvallisuutta.
Yksi keskeisimmistä järjestäytyneen rikollisuuden toimintamuodoista on huumeiden salakuljetus ja levittäminen, johon kietoutuvat niin talousrikokset kuin kiristys ja uhkailukin.
Talousrikoksia ryhmät tekevät huumebisneksen rahoittamiseksi. Kiristys ja uhkailu puolestaan ovat käytössä huumevelkojen perinnässä.