Suo­mes­sa vi­pel­tää en­nä­tyk­sel­li­set 700 000 koiraa – mo­ni­ro­tuis­ten ja re­kis­te­röi­mät­tö­mien suosio kas­vus­sa, katso tau­lu­kot

Koirien määrä on kasvanut Suomessa lähes yhtäjaksoisesti koko sotien jälkeisen ajan. Koiria on nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Koiria on nyt Suomessa enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Koiria on nyt Suomessa enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Kuva: Torvinen Maiju

Koirien määrä on kasvanut Suomessa lähes yhtäjaksoisesti koko sotien jälkeisen ajan. Koiria on nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tilastokeskus arvioi karvakuonoja olevan Suomessa noin 700 000:ta.

Viestintäpäällikkö Liisa Suoninen Suomen Kennelliitosta kertoo, että rekisteröityjen koirien määrän arvioidaan olevan 530 000:ta.

Suomalaista koirakantaa tarkkaan seurannut Koiramme-lehden päätoimittaja Tapio Eerola kertoo, että rotukoirien suuri määrä on suomalainen erityispiirre. 

– Missään muussa maassa rotukoiria ei ole niin paljon. Rotukoiria rekisteröitiin ennätysmäärä vuosina 2005-2010. Nyt tämä ikäluokka on kuolemassa vanhuuttaan pois. Syntyvät ikäluokat ovat pienempiä, Eerola kertoo.

Kennelliiton rekisteröimien koirien määrä Suomessa

 

Koirien määrä Suomessa
Infogram

Koirien määrän kasvu viime vuosina johtuu pitkälti muista kuin rotukoirista.

Rekisteröimättömät, ulkomaista alkuperään olevat halpatuontikoirat näkyvät luvuissa. 

Eerola selittää, että paperittomia niin sanottuja rotukoiria tuodaan Suomeen Baltian ja Itä-Euroopan maista. Bisnes on valtava, Keski-Eurooppaan tällaisia koiria viedään miljoonia joka vuosi.

Pentutehtaissa tuotettujen pentujen kasvattamisesta, kuljettamisesta ja myynnistä on tullut erittäin rahakasta laitonta salakuljetusbisnestä.

Eerola ottaa esimerkin ranskanbulldogista, suositusta pienestä rodusta. Pennun hinta suomalaiselta kasvattajalta on 1500-2000 euroa, valkovenäläiseltä pentutehtaalta tuotu pentu maksaa 700-800 euroa. Halpispentu myydään netin myyntipalstalla paperittomana. Halpatuontipennun ostaja ottaa riskin, pennun terveysasiat eivät ole useinkaan kunnossa.

Toinen kasvava joukko Suomen koirakannassa ovat ulkomailta tuodut rescue-koirat eli pelastettavat katukoirat. Niitä tuodaan Suomeen Eerolan mukaan jo tuhansia vuosittain.

Hyväntekeväisyydellä voi olla varjopuolensa. Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerikannat sekä vakavat koirasta toiseen ja myös ihmiseen tarttuvat taudit ovat uhkana. Kun koiran tausta on tuntematon, pelkoaggressioon liittyvät reaktiot ovat mahdollisia.

Ulkomailta tuotujen koirien terveystodistuksissa voi olla huijausta, esimerkiksi rokotustodistukset eivät pidä paikkaansa. Vasta-ainetesteissä on havaittu, ettei eläintä ole rokotettukaan. 

Maatalousministeriön selvitysmies antaa syksyllä lausunnon siitä, pitäisikö Suomeen perustaa pakollinen rekisteri kaikille koirille. Rekisteri auttaisi koirien laittoman maahantuonnin ja pentutehtailun kitkemiseen.

Kennelliitto on vuosien ajan kannattanut rekisteröintipakkoa kaikille koirille. Kennelliitolla on toiminnassa FIX-rekisteri, johon voi ilmoittaa sekarotuisen tai rekisteröimättömän koiran.

FIX-rekisteröintien määrä on kasvanut selvästi viime vuosina.

Monirotuisten koirien määrä Kennelliiton rekisterissä

 

Monirotuiset_koirat
Infogram

– Rekisteröinnin koetaan olevan luotettavuus- ja turvallisuustekijä. Esimerkiksi katoamistapauksissa tunnistusmerkinnän avulla voidaan todeta, mikä koira on kyseessä ja se helpottaa omistajan löytämistä.

Sekarotuisen tai rekisteröimättömän koiran kanssa voi myös osallistua esimerkiksi agilitykilpailuihin tai tottelevaisuuskokeisiin, jos koira  on tunnistusmerkitty ja sillä on Kennelliiton myöntämä omistajatodistus.

Kennelliitto aikoo nostaa FIX-koirien statusta ja haluaisi saada enemmän sekarotuisia tai rekisteröimättömiä koiria mukaan rekisteriin.

– Kun koirille saataisiin pakollinen rekisteröinti, arvuuttelu koirien kokonaismäärästä voitaisiin lopettaa, Eerola kiteyttää.