Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan tuore yhdysvaltalaistutkimus viljellyn lohen myrkkypitoisuuksista ei kuvasta kovin hyvin tilannetta Suomessa.
Science-lehdessä julkaistu tutkimus kertoo, että viljellyissä lohissa olisi huomattavasti suurempia pitoisuuksia PCB:tä, dioksiinia ja muita syöpää aiheuttavia kemikaaleja kuin vapaina kasvaneissa lohissa.
Suomessa tilanne on ollut pikemminkin päinvastainen Itämeren pitkälle edenneen saastumisen vuoksi.
Lohta tosin ei Suomessa käytännössä enää kasvateta, vaan kuluttajat ovat olleet tähän asti varsin puhtaana pidetyn norjalaisen tuontilohen varassa. Kirjolohen tuotantokin on ollut viime vuosina laskusuunnassa. Vuonna 2002 kirjolohta tuotettiin Suomessa hieman alle 15 miljoonaa kiloa. Kaupassa myytävästä tuoreesta kirjolohestakin suurin osa on jo norjalaista.
"Elleivät kasvatusvedet ole aivan hirveän huonossa kunnossa, niin lohen myrkkypitoisuudet ovat hyvin pitkälle kiinni siitä, mitä se lohi syö. Itämeressähän on sellainen tilanne, että sieltä pyydetyissä kaloissa on aika korkeita ympäristömyrkkypitoisuuksia. Viljellyissä kaloissa pitoisuudet ovat sen sijaan pienempiä, koska ne on kasvatettu ihmisen tekemällä rehulla", kertoo tutkija Erkki Ikonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta.
Jos viljeltyä kalaa ruokitaan Itämerestä pyydetyllä silakalla, niin myrkkypitoisuudet ovat Ikosen mukaan suunnilleen samalla tasolla kuin Itämeren luonnonlohissakin.
Kalaa lautaselle
kahdesti viikossa
"Meillähän käytettiin aikaisemmin aika paljon silakkaa kirjolohen kasvatuksessa mutta siitä on hyvin pitkälle luovuttu juuri sen takia, että niissä nämä pitoisuudet nousevat aika tavalla. Tällä hetkellä Suomen kirjolohen tuotannossa rehu on sellaista, että siinä ei käytetä Itämeren kalaa."
Itämeren kalojen, erityisesti silakan korkeat dioksiini ja PCB-pitoisuudet ovat olleet elintarvikeviranomaisten tiedossa 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Vuosina 2001-2003 Suomessa toteutettiin EU:n rahoittama ja elintarvikeviraston koordinoima kalojen dioksiinitutkimus. Tutkimustulosten pohjalta viranomaiset arvioivat parhaillaan kalansyöntisuosituksia.
Elintarvikeviraston nykyisissä suosituksissa kuluttajia kehotetaan syömään kalaa useammin kuin kaksi kertaa viikossa eri kalalajeja vaihdellen. Itämeren alueelta pyydettyjen rasvaisten kalojen yksipuolista syöntiä on kuitenkin syytä välttää.
"Suomalaisessa kirjolohessa on hyvin vähän myrkkyjä sen takia, että ne syövät puhdasta rehua, jota valvotaan. Siksi myös tuotettu kirjolohi on turvallista", vahvistaa ylitarkastaja Maria Miettinen.
Elintarvikevirastossa ei ole tutkittu norjalaisen tuontilohen myrkkypitoisuuksia. Miettinen muistuttaa, että tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessakaan mitkään mitatut pitoisuudet eivät ylittäneet kansainvälisiä turvarajoja.