Apteekkariliitto tyrmää sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen aiemmin kesällä tekemän ehdotuksen lääkejakelun laajentamisesta terveyskeskuksiin.
Liiton keskiviikkona julkaiseman selvityksen mukaan Suomessa on apteekkeja melkein kolminkertainen määrä terveyskeskuksiin verrattuna.
"Utsjokea lukuunottamatta kaikissa Suomen kunnissa, joissa on terveyskeskus tai sairaala, on myös apteekki. Lääkejakelun laajentaminen terveyskeskuksiin ei toisi mitään lisäarvoa", sanoo selvityksen tehnyt Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura.
"Lääkkeiden hintoja se ei ainakaan alentaisi. Se aiheuttaisi lisäkustannuksia, koska se vaatisi tilat ja henkilökunnan. Mistä terveyskeskuksiin saataisiin farmaseutteja, kun heitä ei nykyisellään riitä edes apteekkeihin", Sirpa Peura ihmettelee.
Utsjoki ongelmallisin
Suomessa on 444 kuntaa ja noin 800 apteekkitoimipistettä. Apteekkia vailla olevia kuntia on 42. Ongelmallisin on Sirpa Peuran mukaan 1 400 asukkaan Utsjoki. "Kunta on laaja ja väestö asuu hajallaan."
"Sosiaali- ja terveysministeriön huoli lääkejakelusta ei perustunut mihinkään selvitykseen. Erityisenä ongelmana pidettiin sitä, että lääkkeitä joudutaan lähettämään asiakkaille postin tai muun kuljetuspalvelun kautta. Lääkkeitä postitetaan asiakkaille lähinnä Lapissa. Apteekit eivät peri lähetys- tai pakkauskuluja, mutta postimaksut asiakkaat joutuvat maksamaan itse", Sirpa Peura kertoo.
Hän esittää, että valtio osallistuisi postikulujen korvaamiseen kuten Norjassa, jossa valtio maksaa niistä puolet.
Oulun seudulla apteekki puuttuu Hailuodosta, Lumijoelta ja Siikajoelta. Niissä on apteekin vastuulla toimiva lääkekaappi. Sirpa Peura ehdottaa lääkekaappien kehittämistä siten, että apteekin farmaseutti olisi tavattavissa lääkekaapilla tiettynä päivänä viikossa tai kuukaudessa muutaman tunnin ajan.
Tällainen palvelu korvaisi Peuran mukaan osittain reseptilääkkeiden postittamista ja parantaisi lääkeneuvontaa. Lääkekaappeja, joissa on myynnissä suppeahko valikoima itsehoitolääkkeitä, on Suomessa noin 200.
Noin 230 terveyskeskuksessa on sosiaali- ja terveydenhuollon laitosten lääkehuoltoa varten lääkekeskus. Ne ovat usein pieniä, yhden farmaseutin hoitamia yksiköitä, joilla Peuran mukaan ei ole resursseja laajempaan lääkejakeluun.
"Kunta voisi ostaa tarvitsemansa lääkehuoltopalvelut paikallisesta apteekista sen sijaan, että pienten apteekkien toimintamahdollisuudet rapautettaisiin siirtämällä osa apteekin tehtävistä kiireisille terveyskeskuksille", Peura ehdottaa.
Suomessa on 165 kuntaa, joissa ei ole terveyskeskusta. Niistäkin kunnista 123:ssa on apteekki.