Silmäleikkausten suosio on laskenut ja vakiintunut 2000-luvun huippuvuosista.
Silmien laserleikkausten suosio Suomessa on laskenut hieman viime vuosikymmenen huippuvuosista ja vakiintunut tasolle, jossa vuosittain tehdään noin 15 000 leikkausta. Laserleikkauksissa korjataan useimmiten likinäköisyyttä, mutta myös kaukonäköisyyttä sekä hajataittoa, kertoo Näe ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
Näe ry edustaa muun muassa yksityisiä optikkoliikkeitä ja silmäsairaaloita.
– 15 000 laserleikkauksen vuositahtia voisi suhteuttaa silmälasimarkkinoihin: Suomessa myydään vuosittain noin 1,1 miljoonat silmälasit, Tast toteaa.
Tastin mukaan laserleikkausten suosio ei ole muuttunut merkittävästi kymmeneen vuoteen. Merkittävänä syynä määrän laskuun huippuvuosista Tast pitää sitä, että ihmiset ovat oppineet ymmärtämään laserkirurgian olevan harvoin ratkaisu, joka pidemmällä aikavälillä johtaa täydelliseen silmälasittomuuteen.
– Vuonna 2016 Taloustutkimuksen tutkimus osoitti, että noin viisi vuotta laserleikkauksen jälkeen 39 prosenttia operoiduista käyttää uudestaan silmälaseja jollekin etäisyydelle. Laserleikkaus on silti hyvä vaihtoehto silmälasien käyttöä vierastavalle, sillä leikkauksen jälkeen lasien käyttö yleensä rajoittuu vain tiettyihin tilanteisiin.
Tastin mainitsemaan tutkimukseen haastateltiin henkilökohtaisesti runsasta tuhatta suomalaista.
Halukkaat seulotaan tarkasti
Lääketieteen tohtori ja silmäkirurgi Samy Mrena Silmäsairaala Valosta kertoo, että laserleikkaukset ovat tarkkoja noin +5:n ja -10:n diopterin väliin asettuvan näön suhteen. Kaikki leikkaukseen haluavat seulotaan tarkasti, ja esimerkiksi liian ohut sarveiskalvo tai silmäsairaus voivat estää laserleikkauksen.
Näe ry:n Tastin mukaan on tärkeää, että leikattava henkilö on sen ikäinen, että hänen likinäkönsä kehittyminen on pysähtynyt. Likinäön kehittyminen vakiintuu yleensä noin 25 ikävuoteen mennessä, mistä syystä nuoria likinäköisiä henkilöitä ei useinkaan operoida.
Kuivasilmäisyys yleisin ongelma
Helsingin yliopistollisen sairaalan silmätautien klinikan osastonylilääkäri ja silmäkirurgi Kari Krootila sanoo, että laserleikkaukseensa tyytymättömien potilaiden osuus on noin prosentin luokkaa. Niiden potilaiden osuus, joilla näöntarkkuus on leikkauksen seurauksena huonontunut huomattavasti, on alle prosentin. Täydellisen näöntarkkuuden saavuttaa Krootilan mukaan heti operaation jälkeen noin 91 prosenttia potilaista. Osalta heistä näkö tosin heikkenee taas myöhemmin.
Krootilan mukaan yleisin leikkauksen jälkeen ilmenevä ongelma on kuivasilmäisyys, jota esiintyy ohimenevästi lähes puolella potilaista.
Silmäkirurgi, lääketieteen tohtori ja silmätautiopin dosentti Juhani Pietilä Tampereen silmäsairaalasta yhdistää leikkauksiin liittyvät riskit lähinnä vanhaan tekniikkaan. Hänen mukaansa erityisesti Viroon, Latviaan ja Liettuaan on pakkautunut vanhempia laitteita.
– Näissä leikkauksissa tapahtuneita virheitä sitten korjaillaan Suomessa. Onneksi leikkaukset eivät ole sielläkään enää yhtä halpoja kuin joskus, ja niiden suosio suomalaisten keskuudessa onkin jo vähentynyt.
Pietilän mukaan laserleikkausten hinnat ovat laskeneet Suomessa merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana. Esimerkiksi Suomessa suosittu Smile-leikkaus maksoi markkinoille tultuaan kahden silmän osalta noin 4 000 euroa, mutta nyt sen saa alle 3 000 euron.