Niin vahvoja tuloslukuja kuin suomalaisyritykset ovat viime vuosina tahkoneetkin, ei Suomessa ole varaa tuudittautua jo saavutettuun, todettiin Talouselämä-lehden järjestämässä tilaisuudessa Oulussa keskiviikkona.
Maan talouselämän asiantuntijat ovat jo alkaneet epäillä ideoiden ja rohkeuden puutetta, koska sinänsä hyvistä lähtökohdistaan huolimatta suomalaisyritykset ovat perin penseitä kasvamaan.
Suomesta ponnistaneita maailmanlaajuisia menestyjiä ei ole ilmaantunut Nokian lisäksi edelleenkään kovin monta muuta.
"Menestys luo epäonnistumisen riskin. Uudistuksia täytyy kuitenkin tehdä jo menestyksen aikoina", tilaisuudessa puhunut ja Fordin autotehtaan esimerkikseen ottanut Sitran yliasiamies Esko Aho muistutti.
"Uutta voidaan luoda vain riskiä ottamalla", Elektrobitin toimitusjohtajana torstaina aloittava Pertti Korhonen arvioi.
Korhosen jos kenen luulisi tietävän jotain yritysten menestymisen eväistä. Hän siirtyy Elektrobitin vetäjäksi Nokian teknologiajohtajan tehtävistä. Nokiassa hän on toiminut eri johtotehtävissä lähes 20 vuotta ja hänen vastulleen on kuulunut muun muassa tuotekehitystä, teknologiaa, tuotantoa, ostotoimintaa ja logistiikkaa.
Talouselämä-lehti puolestaan antoi äskettäisessä "Suomen 500 suurinta yritystä" -selvityksessään Elektrobitille kouluarvosanaksi kymmenen miinus. Pohjoissuomalaisista yrityksistä samaan yksi vain Scanfil.
Pertti Korhosen mielestä Suomessa on investoitu tuotekehitykseen varsin avokätisesti, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi.
"Niin sanottua siemenrahaa on tarjolla yrityksille runsaasti, mutta kun siirrytään vaiheeseen, jossa yritysten pitäisi päästä kasvukäyrälle eli ottaa riskiä, investoinnit ovat aivan liian pieniä. Tässä harjoitellaan maakuntasarjassa eikä satsata olympialaisiin", Korhonen ihmettelee.
"Riittävän ja rohkean" riskirahoituksen lisäksi Korhonen kaipaa muun muassa nykyistä myönteisempää suhtautumista omistamiseen ja yrittäjyyteen. "Pitäisi miettiä, miten yrittäminen pystyttäisiin tekemään niin helpoksi kuin mahdollista, eikä kerran epäonnistunutta leimattaisi loppuiäksi."
Korhosen mielestä Suomeen täytyy myös houkutella kansainvälisiä osaajia yritysten operatiiviseen johtoon sekä niiden hallituksiin.
Niin ikään liiketoiminnan ja markkinoinnin osaamisessa suomalaisyrityksillä on yhä paikattavaa. "Se ei tee toiminasta vielä bisnestä, että on innovaatioita ja että pystytään luomaan huipputeknologiaa", Korhonen muistuttaa.
Hänen mukaansa myös erityisesti yliopistojen ja korkeakoulujen kilpailukyvystä täytyy pitää huolta.