Helsinki Kolmen naisministerin nostama äläkkä ja voimien yhdistäminen tuotti tulosta. Suomessa järjestetään seitsemän epävirallista ministerikokousta Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella kahden vuoden päästä. Asiasta päätettiin perjantaina hallituksen EU-ministerivaliokunnan kokouksessa, kun pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) nostatti kokousten määrää yhdellä.
Ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäen (kesk.) kuuden kokouksen pohjaesityksestä käytiin melkoinen vääntö. Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) lähti tiukasti siitä, että kokousbudjettia ei saa paisuttaa, koska se oli jo alun alkaen mitoitettu liian pieneksi.
Kolmikko pysyi kannassaan
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre (sd.) ja työministeri Tarja Filatov (sd.) eivät taipuneet yhdessä peruspalveluministeri Liisa Hyssälän (kesk.) kanssa tekemästä esityksestään, että sosiaali- ja terveysministerit ja työministerit saavat yhteiskokouksen.
Naisministerien mielestä listalta voidaan tiputtaa enemmin kauppa- ja teollisuusministerin johtama kilpailukykykokous tai ympäristöministerien kokous. Miesministerit puolustivat pontevasti omia kokouksiaan.
Paula Lehtomäki kertoi ministerivaliokunnan jälkeen, ettei tasa-arvo häneltä missään vaiheessa unohtunut.
"Listan ratkaisi keväällä tehty linjaus kokousten hyvin rajatusta määrästä ja tiettyjen liki pakollisten, kuten ulkoministerikokouksen, määrä. Sitten on etsitty kokouksen substanssia ja sen linkitystä Suomen puheenjohtajakauteen ja yleensä Suomen profiiliin EU:ssa", Lehtomäki selvitti valintakriteereitä.
"Kun alunperin esitetään 16 kokousta ja päätetään seitsemästä, on selvä, että paljon tärkeitä kokouksia on jäänyt ulkopuolelle", Lehtomäki lisäsi.
Tyytyväiset
voittajat
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre ja työministeri Tarja Filatov iloitsivat onnistumisestaan.
"Me toimme Filatovin kanssa voimakkaasti esille, että Suomi ei voi jättää kokonaan pois sosiaali-, terveys- ja tasa-arvoasioita. Listan kaikki kuusi muuta kokousta ovat miesten vetämiä myös niiden aihepiirit ovat kovin miehisiä", Mönkäre valotti naisten käyttämää strategiaa.
"Olisi ollut aika surullista, jos Suomen puheenjohtajuuskauden tärkeitä asioita olisivat olleet vain turvallisuus, kilpailu ja taloudelliset kysymykset ja sosiaalinen ulottuvuus olisi täysin sivuutettu", Filatov totesi.
Hän lisäsi, ettei naisten vastaiskussa ollut kyse niinkään kokouksen järjestämisestä, vaan siitä, mitkä asiat nousevat tärkeimmälle asialistalle. "Enemmän kyse oli asioiden valinnasta kuin kokousten lukumäärästä tai reviirikeskustelusta", Filatov sanoi.
Lehtomäki painotti, että nyt päätetyssä kokousmäärässä on pysyttävä. "Enempää niitä ei tule." Sen sijaan kokousten asialistaa voidaan valmistelun edetessä vielä täsmentää. "On mahdollista katsoa, voidaanko joitakin asiakysymyksiä linkittää sovittuihin kokouksiin. Mutta se, että kovin paljon lisättäisiin näitten kokousten yhteydessä pyörivien ministereitten määrää, on aika vaikeasti kuviteltavissa", Lehtomäki totesi.
Liikenneministeri Leena Luhtanen (sd.) kiirehti jo perjantaina kertomaan, että kilpailukykyasioista on hänen mukaansa melko mahdotonta puhua ilman, että viestintäasioista ja teleliikenteestä vastaavat ministerit eivät olisi mukana.
Suomen puheenjohtajuuskauden budjetti nousee noin 60 miljoonaan euroon. Alun perin arveltiin, että selvittäisiin 40 miljoonalla eurolla. Kustannusnousu otetaan huomioon huomioon vuoden 2006 budjettia valmisteltaessa.
Lehtomäen mukaan nyt sovitussa raamissa pitäisi myös pysyä.