Sähkön hinta on Suomessa perinteisten EU-maiden halvimpia. Sähkö on ollut edullisempaa kuin muilla yhteispohjoismaisilla sähkömarkkinoilla mukana olevilla mailla, Norjalla, Ruotsilla ja Tanskalla. Sekä teollisuus- että kotitaloussähkön hinta on ollut Suomessa selvästi alempi kuin EU:ssa keskimäärin.
"Suomessa sähkön hinta on liikkunut hitaammin markkinoiden tahdissa kuin muissa maissa, sekä ylös että alas", sanoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen.
Suomen verraten edulliseen sähkön hintaan vaikuttaa myös kuntaomisteisten sähköyhtiöiden suuri määrä. Yhtiöt voivat noudattaa hinnoitteluperiaatteita, joiden mukaan ne myyvät sähköä kuntalaisille alle markkinahinnan.
"Joillakin osittain asiakasomisteisilla yhtiöillä on lähtökohtana antaa tällaista etua asiakkailleen", Naukkarinen toteaa.
Viime vuosina sähkön hinta on ajoittain ollut tuotantokustannusten alapuolella, minkä on mahdollistanut joidenkin sähköyhtiöiden pitkäaikaiset hankintasopimukset tai oma tuotanto.
"Se on jokaisen yhtiön oma ratkaisu, mutta voidaan kysyä, kuinka taloudellisesti järkevää on myydä sähköä alle markkinahinnan", Naukkarinen kertoo.
Paineita
hinnan nostolle
Sähkömarkkinoiden avautuminen vapautti tuotantokapasiteettia, kun joka maassa ei tarvita varakapasiteettia yhtä paljon kuin aiemmin.
"Tultiin tilanteeseen, jossa markkinoilla oli ylikapasiteettia. Nyt ollaan hiljalleen etsimässä tasapainotilaa kysynnän ja tarjonnan välillä", Juha Naukkarinen kertoo.
Muutamat sähkönmyyntiyhtiöt ovat jo ilmoittaneet hintojen noususta, ja hintapaineita on edelleen. Sähköpörssissä hintataso on tulevalle puolelle vuodelle noin 40 prosenttia alkuvuotta korkeampi.
Hintojen vaihtelu on vapaille sähkömarkkinoille tyypillinen ilmiö, ja hinnat heilahtelevat välillä pitkän ajan tavoitteiden ala- ja yläpuolellekin. Uusien voimalaitosinvestointien varmistamiseksi sähkönhinnan pitäisi kuitenkin vastata voimaloiden kokonaiskustannuksia.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) ilmaisi maanantaina huolensa sähkön hinnan nousulle.
"Suomalaisten sähkölasku on noussut ja uhkaa edelleen nousta. Taustalla on varsinkin öljyn maailmanmarkkinahintojen kallistuminen, mutta myös eurooppalaisen päästökauppajärjestelmän käynnistyminen", Pekkarinen sanoi.
Markkinatehokkuus syynissä
Ministeri Pekkarinen on pyytänyt VTT:tä selvittämään päästökustannusten vaikutuksia ja sähkömarkkinoiden ja Pohjoismaiden sähköpörssin toimintaa.
Myös Energiateollisuus tutkii sähköpörssin toimintasääntöjä ja läpinäkyvyyttä sekä etsii vaihtoehtoja markkina- ja hinnoittelumekanismeille.
Pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat Energiateollisuuden mukaan pääpiirteissään hyvin. Näyttönä markkinoiden toimimisesta pidetään Suomessa eurooppalaisittain edullista sähkön hintaa.
Juha Naukkarisen mukaan siirtoyhteyksiä pitää lisätä, jotta sähkömarkkinoille pääsisi mahdollisimman harvoin syntymään erillisiä hinta-alueita.
"Sähkömarkkinoiden läpinäkyvyyden lisäämistä on tutkittava, jotta voitaisiin parantaa yleisön luottamusta toimintaan. On aihetta tutkia, olisiko sähköpörssissä mahdollista kehittää uusia tuotteita."
Sähkökaupassa on tärkeää se, että yhtiöt onnistuvat suojaamaan sähkön hankintansa johdannaisilla. Sähkön hankinnan ja myynnin täytyy olla tasapainossa, Naukkarinen sanoo.
"Finanssitoimijat ovat kokeneet hyödykemarkkinat pelisäännöiltään hiukan vieraaksi. Olisi tärkeää, että sähköpörssistä tehtäisiin markkinapaikka, jonka kaikki tuntisivat sen omaksi paikakseen. Kaikkien edun mukaista on, että pörssissä olisi mahdollisimman paljon toimijoita, sillä se tekee markkinoita likvidiksi."
