Helsinki Alkoholin kulutuksen lisääntyessä Suomessa ennakoidaan olevan pian 600 000 suurkuluttajaa. Tutkimusten mukaan näistä joka kymmenes tai jopa viidesosa vähentäisi selvästi juomistaan, jos lääkäri ottaisi alkoholinkäytön reilusti puheeksi vastaanotollaan, sanoo johtaja Tapani Melkas sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Suuri osa väestöstä ja terveydenhuollon ammattilaisista hyväksyy jo ajatuksen, että alkoholin käyttö otetaan puheeksi lääkärissäkäynnin yhteydessä. Tästä huolimatta tällaista mini-interventiota ei ole vieläkään otettu jokapäiväiseksi työvälineeksi sen enempää työterveyshuollossa kuin terveyskeskuksissakaan.
Mini-interventioilla ei pyritä hoitamaan päihderiippuvuutta, vaan vähentämään riskikäyttäjien alkoholinkäyttöä. Kun päällepäin ei näy, vaikka alkoholia kuluisi reippaastikin yli riskirajan, on hoitavan lääkärin rohjettava kysyä asiaa suoraan. Melkaksen mielestä tämän ei pitäisi olla sen kummempaa kuin ruokailutottumuksista kysyminen silloin, kun kolesteroliarvot tai verenpaine huolettavat.
Puolet lääkäreistä ei kysy koskaan
Tuoreen tutkimuksen mukaan puolet perusterveydenhuollon lääkäreistä ei rohkene koskaan ottaa alkoholin käyttöä puheeksi vastaanotollaan. Silloin tällöin mini-intervention tekee 40 prosenttia lääkäreistä, ja vain joka kymmenes tekee sen säännöllisesti. Kuitenkin lähes kaikki lääkärit ovat sitä mieltä, että alkoholinkäyttö olisi syytä ottaa puheeksi, sanoo professori Kaija Seppä Tampereen yliopistosta.
Valtakunnallinen mini-interventioprojekti VAMP yrittää rohkaista lääkäreitä ja hoitajia kouluttamalla, tukemalla ja motivoimalla. Projektissa on mukana nyt jo 16 kuntaa eli neljäsosa Suomen väestöstä. Lisää kuntia toivotaan kuitenkin mukaan.
Suurimpina mini-intervention jarruina ovat olleet pelko, että potilaat eivät sitä hyväksyisi, ja huoli työmäärän lisääntymisestä. Myös toimenpiteen teho on asetettu kyseenalaiseksi. Nyt tutkimukset kuitenkin kertovat, että mini-interventio on kiistatta tehokasta. Myös 90 prosenttia potilaista hyväksyy sen.
Hyötyä myös kansantaloudelle
Mini-interventiosta hyötyy paitsi kansanterveys myös kansantalous. Yhdysvalloissa on laskettu, että jokainen tähän käytetty 10 000 dollaria tuo 56 000 dollaria säästöä. Säästöä kertyy, kun terveyspalveluja tarvitaan vähemmän ja virkavallan apua harvemmin.
Suomessa ei ole vielä tehty vastaavaa tutkimusta, mutta paljon kertoo jo se, että alkoholin aiheuttaman haimatulehduksen hoito yliopistosairaalassa maksaa noin 30 000 euroa ja näitä tulehduksia ilmaantuu vuosittain yksi tapaus 2 000 asukasta kohden, sanoo Seppä.
Työterveyslaitos kannustaa puolestaan mini-intervention käyttöön työterveyshuollossa. Tavoitteena on peräti kymmenkertaistaa interventiot työterveyshuollossa vuoteen 2006 mennessä. Hankkeen aikana toimintaan kehitetään uusia työkaluja ja internetversioita.