Korkeakouluopiskelijat ovat Suomessa iäkkäämpiä kuin useissa EU-maissa. Saksan opetusministeriön teettämän Euro Student -vertailun mukaan suomalaisten opiskelijoiden keski-ikä on kahdeksan vertailumaan korkein eli 25,5 vuotta.
Nuorimpana opiskellaan Belgiassa, jossa korkeakouluopiskelijoiden keski-ikä on neljä vuotta alempi, 21,5 vuotta.
Vertailuun osallistuivat Suomen, Belgian ja Saksan lisäksi Hollanti, Irlanti, Italia, Itävalta ja Ranska. Suomessa haastateltiin toissa vuonna yli kahtatuhatta ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opiskelijaa.
Suomessa tunnetusti opiskellaan melko pitkään, mutta vertailun mukaan se on tavallista muuallakin Euroopassa.
Vertailun pisimmät opiskeluajat löytyivät Italiasta, jossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen kestää keskimäärin 7,5 vuotta.
Seuraavaksi sijoittuivat Suomi ja Itävalta, joissa ylempi korkeakoulututkinto eli maisterintutkinto vie keskimäärin 6,5 vuotta.
Tilastoja tulkitessa kannattaa kuitenkin muistaa, että valmistumisajat kertovat vain niistä, jotka ovat saaneet lukunsa päätökseen. Ainakin Suomessa monen yliopisto-opinnot ovat kesken vielä vuosikymmenen jälkeen.
Opiskelijoiden työssäkäynti on viime vuosina puhuttanut paljon. Vertailun mukaan Suomessa tehdään opiskelun ohessa töitä keskimääräistä vähemmän, kun sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijat lasketaan mukaan.
Suomessa, Belgiassa ja Ranskassa noin puolet opiskelijoista käy töissä opintojen ohessa, kun taas Hollannissa ja Itävallassa töitä paiskii peräti kolme neljäsosaa.
Ne suomalaisopiskelijat, jotka käyvät töissä, tekevät kuitenkin usein enemmän töitä kuin opiskelijat muissa maissa.
Koska välivuodet ennen korkeakouluopintoja ovat Suomessa tavallisia, suomalaisilla on paljon muita useammin työkokemusta ennen opiskelua.
Ikä vaikuttaa myös perhetilanteeseen. Opiskelijat ovat meillä useammin naimisissa kuin muissa maissa, ja noin joka seitsemännellä on myös lapsia.
Niinpä omien vanhempien luona asuminen on meillä paljon harvinaisempaa kuin muissa vertailumaissa.
Osittain tämä johtuu myös siitä, että Suomessa joudutaan tai lähdetään muita maita useammin opiskelemaan kauas kotoa.
Vanhemmat joutuvat tukemaan opiskelevia nuoriaan vähiten Suomessa ja Hollannissa ja eniten Belgiassa ja Italiassa, joissa opintotukea saa vain joka kymmenes opiskelija ja vanhempien tuki tuottaa yli puolet opiskelijoiden tuloista.
Suomessa 83 prosenttia kyselyyn osallistuneista opiskelijoista saa opintotukea, ja opintotuen osuus opiskelijoiden tuloista on miltei puolet.