LO:n pääekonomi Jan Kaeraa Rasmussen arvioi Tanskan mallin soveltuvan Suomeen siltä osin, että täälläkin työmarkkinaosapuolilla on hyvä yhteistyökyky ja vakaat olot.
-- Sen sijaan Suomella ei ole etunaan pienen maan lyhyitä työmatkoja ja pieniä yrityskokoja, mitkä helpottavat työvoiman liikkumista. Työministeri Tarja Filatovin (sd.) mukaan Tanskan mallin ideoita on jo hyödynnetty Suomessa. Myös täällä työpaikkoja syntyy ja häviää nyt nopeaan tahtiin.
Suomalais-tanskalaisessa seminaarissa Espoossa puhunut Filatov katsoo, että tuore muutosturvauudistus perustuu samaan ajatusmalliin, joskin sitä täytyy kutsua vain "köyhän miehen" flexicurityksi.
Filatovin mukaan järjestelmää ei kuitenkaan voida kopioida maiden erilaisuuden vuoksi. Työvoiman liikkuvuutta estää mm. Suomen laajuus. -- Tanska vastaa kooltaan kahdeksaa Rovaniemeä.
Filatov muistutti, että Tanskan malliin kuuluu vahva panostus aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. -- Suomessa työttömien aktivointiaste on ollut yksi vanhojen EU-maiden alhaisimmista. Vuonna 2004 se oli 25,5 prosenttia. Tanskassa se oli 43,5 prosenttia. Ruotsissa ollaan lähes 60 prosentissa.
Taxell: Joustamattomuus lisää turvattomuutta
Myös EK:n hallituksen puheenjohtaja Christoffer Taxell katsoo, ettei Tanskan mallia voida kopioida Suomeen. Hän korosti, että tarvitaan joustavuuden ja turvallisuuden yhdistelmä, mutta marssijärjestys on selvä. Vaikka turvallisuus on tärkeää, se saadaan Taxellin mukaan aikaan vain luomalla ensin työtä menestyviin yrityksiin.
Joustavuuden tulisi toteutua jo yritysten sisällä. Nyt joustamattomuus on Taxellin mielestä johtanut Suomen kilpailukyvyn heikkenemiseen ja sen seurauksena turvattomuuden lisääntymiseen.