Suomen vankilat ovat tupaten täynnä. Kun vankimäärän ennakoidaan kasvavan tasaisesti, valtakunta tarvitsee rikosseuraamusviraston pääjohtajan Markku Salmisen mielestä kaksi uuttaa vankilaa nykyisten 23:n jatkoksi ja lisäksi Seutulan työsiirtolan tilalle joudutaan rakentamaan avolaitos Helsingin vankilan yhteyteen.
Toisen uusista tutkintavankiloista pääjohtaja Salminen sijoittaisi Laukaan vankilan yhteyteen ja toisen Kouvolaan.
Pohjois-Suomessa ei hänen mielestään tarvita uusia rangaistuslaitoksia, sillä kaksi uutta tutkintavankilaa purkaisivat etelästä nyt kohdistuneita säilöntäpaineita pohjoisen laitoksiin.
Yliasutusta on nyt kaikissa laitoksissa ja keskimääräinen täyttöaste kipusi marraskuun alussa 113 prosenttiin. Eniten ahtaudesta kärsitään Mikkelin, Kylmäkosken, Pelson, Vaasan, Kuopion ja Helsingin vankiloissa. Osasyynä ahtauteen on ollut vankien työtilojen neliöiden lisäämistarve.
Erikoinen tilanne
Nyt tämä sekä eduskunnalta että Euroopan unionin komissiolta tullut vaatimus lyö toteuttajaansa poskelle, koska ahtaudessa suurin osa vangeista ei pääse tekemään mielekästä työtä!
"Yliasutuksen lisäksi miellä on vikaa logistiikassa. Etelä-Suomessa on noin 200 vankia enemmän kuin paikkoja. Siksi olisi tärkeää saada Kymenlaaksoon noin 100-paikkainen tutkintavankila. Laukaalle ja Helsinkiin riittää kumpaankin 50 paikkaa," Salminen toteaa.
Ilman uusia vankiloitakin Suomen vankiloihin tarvittaisiin pääjohtaja Markku Salmisen mukaan ainakin 30 uutta terveydenhuoltoalan ammattilaista ja 40 vartijaa. Pohjois-Suomessa on kova puute myös lääkäripalveluista.
"Jos vankeinhoitolaitos ei suorita kunnolla tehtäväänsä myös vankien terveyspuolen ja toimintaohjelmien suhteen, kaikki katuu eteen jatkossa. Esimerkiksi hiv-tapaukset tulevat varmuudella lisääntymään, jos emme saa seurantaan tarpeeksi henkilökuntaa ja yhteiskuntaan tulee leviämään muitakin sairauksia."
"Toimintaohjelmista vastaavat jatkossakin pääosin vartijat, joita ei ole nykyiseen vankimäärään nähden tarpeeksi. Olemme ajautuneet erikoiseen tilanteeseen, sillä ensi vuoden talousarvion perusteluissa arvioidaan, että ainoastaan 53 prosenttia vangeista voidaan sijoittaa aktiivitoimintoihin. Kuinka talousarvion perustelut voivat kävellä yli vankeuslain", kysyy Salminen.
Toimintaohjelmista on jouduttu tinkimään myös sen takia, että valtio ei ole kyennyt nostamaan vankeinhoitolaitoksen määrärahoja nousevan vankimäärän suhteessa.
Pysyvä vaje on pääjohtaja Salmisen arvion mukaan nyt noin viisi miljoonaa euroa vuositasolla, jonka lisäksi tulevat yksittäisten hankkeiden rahoitukset.
Rahapula korventaa vankeinhoitolaitosta etenkin siksi, että se on toteuttanut sekä terveydenhuollossa että työtoiminnassa monia onnistuneita suunnitelmia.
Esimerkiksi päihdestrategia on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta. Siihen liittyvistä Kestilän kaltaisista kuntoutusyksiköistä halutaan pitää kiinni.
"Vierottamaton vanki on vain kiertävää tavaraa. Pidän myös tärkeänä, että saisimme tehtyä jokaiselle sisään tulevalle vangille jatkossa tiukan terveystarkastuksen. Näin pääsisimme heti kiinni tarttuviin tauteihin ja saisimme luotua pohjaa kuntoutusohjelmalle", painottaa Markku Salminen.
Kertaluontoisista menoeristä vankeinhoitolaitos nostaa esille uuden atk-järjestelmän hankinnan. Järjestelmä maksaisi kaksi miljoonaa euroa ja mahdollistaisi sen, että vankilat pysyisivät jatkossa kunnolla ajan tasalla esimerkiksi etsintäkuulutusten ja lähestymiskieltojen suhteen.