Kiina on valtiona ollut olemassa tuhansia vuosia. Nykyinen Kiina eli Kiinan kansantasavalta täyttää tänä vuonna 56 vuotta. Suomi tunnusti Maon johtaman kansantasavallan ensimmäisten valtioitten joukossa yhdessä muitten pohjoismaitten kanssa vuoden 1950 alussa eli vain muutama kuukausi kansantasavallan 1.10.1949 tapahtuneen perustamisen jälkeen.
Alkuun Suomen Pekingin edustustossa työskenteli neljä Suomesta lähetettyä työntekijää. Tämä varhainen liikkeellelähtö on sittemmin tuonut kosolti poliittista pääomaa kehitettäessä suomalais-kiinalaisia suhteita ja se mainitaan jatkuvasti virallisissa suomalais-kiinalaisissa yhteyksissä suhteisiin vaikuttavana myönteisenä tekijänä.
Kiinassa vietetään innokkaasti erilaisia merkkipäiviä. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 55 vuotta siitä, kun Suomi tunnusti Kiinan kansantasavallan. Suhteet ovat kokeneet vuosien varrella monia erilaisia vaiheita kulttuurivallankumouksesta ja Kiinan 1979 alkunsa saaneesta avautumisesta aina tapahtumiin Taivaallisen rauhan aukiolla kesäkuussa 1989.
Suomen ulkoministeri vieraili ensimmäisen kerran Kiinassa 1984 viisi vuotta Kiinan avautumisen jälkeen ja tasavallan presidentti neljä vuotta myöhemmin. Tiananmenin tapahtumat supistivat vierailuvaihdon minimiin, kunnes vuoden 1992 aikana koettiin eräänlainen läpimurto korkeamman tason yhteyksissä Suomen ja Kiinan välillä.
Suomalais-kiinalainen vierailuvaihto on noista päivistä vilkastunut edelleen merkittävästi. Kiinasta on samalla tullut yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista viennin Kiinaan noustessa nykyisellään 1,2 miljardiin euroon ja tuonnin Kiinasta vastaavasti 1,5 miljardiin.
Viennin osalta Kiina on kuudenneksi suurin kumppanimme kasvuvauhdin oltua viime vuonna 53 prosenttia. Kiinalaistilastojen mukaan kauppavaihtomme arvo nousi viime vuonna ennätykselliseen 5,5 miljardiin USA:n dollariin, millä luvulla Suomi sijoittuu ensimmäiseksi pohjoismaista Kiinan ulkomaankaupassa.
Suomalaisten investointien määrä Kiinassa on nykyisin 3,2 miljardia euroa. Sijoitusten ensimmäinen aalto näyttäisi nyt olevan ohi, sillä monet merkittävimmistä käyttöomaisuuden investoinneista on jo tehty. Kaiken kaikkiaan suomalaisyritykset työllistävät Kiinassa noin 20 000 henkeä.
Suomalais-kiinalaiset kontaktit ulottuvat tänään kaupallis-taloudellisen yhteistyön, vierailu- ja kulttuurivaihdon merkeissä mitä moninaisimmille eri sektoreille metsä- ja ympäristöalan perinteisistä yhteyksistä aina opetuksen ja oikeusalan dialogiin, jota jälkimmäistä koskevan sopimuksen solmimisen kymmenvuotispäivä osuu niin ikään täksi vuodeksi.
Tänä vuonna tulee toisaalta kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Kiina ja silloinen Euroopan talousyhteisö solmivat viralliset suhteet. Suomen yhteyksiä Kiinaan on EU-jäsenyytemme aikana näin ollen hoidettu viimeiset kymmenen vuotta kahdenvälisten kontaktien lisäksi myös EU:n puitteissa.
EU-Kiina-dialogi on laajamittaista ja pitää sisällään lukuisia eri aloja. Esimerkiksi ihmisoikeuksista on ehditty käydä jo 19 neuvottelukierrosta. Kiinasta on lopulta tullut EU:lle "strateginen partneri". Vuoden 2006 toisella puoliskolla Suomi tulee toimimaan EU:n puheenjohtajamaana sekä EU-Kiina-huippukokouksen että laajan eurooppalais-aasialaisen Asem-huippukokouksen isäntänä.
Viime kuussa juhlittiin Pekingissä näyttävästi Nokian 20 vuotta Kiinassa. Tapahtumapaikkana oli Pekingin keskustassa lähellä Taivaallisen rauhan aukiota sijaitseva perinteistä rikas Peking-hotelli, jonne oli myös pystytetty Nokian taivalta Kiinassa esittelevä juhlanäyttely. Nokia aloitti toimintansa Kiinassa kuusi vuotta Kiinan avautumisen jälkeen vuonna 1985 parissa kolmessa Peking-hotellin huoneessa ja viiden työntekijän voimin. Sitä ennen Nokian kaapeleita oli ehditty myydä Kiinaan Suomesta käsin aina 1950-luvulta lähtien.
Merkkivuosi Nokian Kiina-suhteissa oli myös 1998, jolloin yhtymän johto järjesti hallituksensa strategiaseminaarin Pekingissä. Kaksikymmenvuotismerkkipäivänään Nokia halusi painottaa vahvaa, pitkän aikavälin sitoutumistaan maailman laajimmille Kiinan matkapuhelinmarkkinoille. Samalla korostettiin, että Nokia tuli aikanaan Kiinaan, ei siksi että sillä olisi ollut ennustajan taidot, vaan siksi että se alusta pitäen sitoutui kasvamaan Kiinan kehityksen myötä.
Tänään Nokialla on Kiinassa 4 700 työntekijää ja tuotanto- sekä tutkimustoimintaa eri puolilla maata. Lisäksi Nokia työllistää Kiinassa välillisesti yli 25 000 henkeä. Kiina on tänään Yhdysvaltain jälkeen Nokian toiseksi suurin markkina-alue. Kiinan talouskasvu on viime vuosina jatkunut noin yhdeksän prosentin suuruisena. Maan 1,3 miljardin väestöstä lähes 400 miljoonaa on matkapuhelimien käyttäjiä eli heitä on enemmän kuin koko Euroopassa asukkaita. Vastaavasti internetin käyttäjiä arvioidaan olevan 76-80 miljoonaa. Näin ollen ei liene epärealistista olettaa, että Kiinasta on lähivuosina tulossa myynnin kannalta Nokian suurin markkina-alue.
Kiinan kehitys menneinä viitenä vuosikymmenenä on ollut monessa mielessä yllätyksellistä. Voidaan jopa puhua Kiinan ihmeestä, mitä maan talouteen tulee. Suomen ja samaan aikaan myös Nokian yhteydet Kiinaan ovat kehittyneet Kiinan kokeman mittavan talouskasvun myötä.
Olemme olleet Suomessa Kiinaan nähden ei vain aikaisin liikkeellä, vaan osoittaneet myös innovatiivisuutta ja olleet valmiita ottamaan taloudellisia riskejä. Samaan aikaan on voitu käsitellä kiperiäkin poliittisia kysymyksiä käytäessä valtiollisella tasolla dialogia Kiinan kanssa.