Joensuun yliopistoon on kokoontunut 250 kansainvälistä kielitieteilijää noin 30 maasta viikon ajaksi pohtimaan erityisesti murteiden asemaa eri kielissä. Konferenssi on järjestetty vuodesta 1972 alkaen lähinnä Pohjois-Amerikassa. Nyt tapahtuma pidetään ensimmäistä kertaa Pohjois-Euroopassa.
"Konferenssin aikana pidetään yli 200 esitelmää. Tärkeimpiä aihepiirejä on sosiaalisten tekijöiden vaikutus kieliin. Kielitieteilijät tutkivat tätä muutosta entistä enemmän. Se on hyvin ajankohtainen aihe, koska ihmiset liikkuvat paljon ja ovat alttiita näille vaikutuksille", kertoo professori Markku Filppula Joensuun yliopistosta.
Suomessa murteet ovat viime aikoina olleet suosiossa, mutta kansainvälisesti sama ilmiö on jo osittain ohimenevä. Professori Peter Auer Freiburgin yliopistosta arvioi, että monessa Keski-Euroopan maassa maahanmuuttajien kieli ja murre ovat tuoneet jo lisämausteita valtaväestön kieleen.
"Esimerkiksi Saksassa näkyy jo turkkilaisten vaikutus", Auer sanoi.
Suomessa kiinnostus murteisiin on tutkijan mukaan kaupallistettu. Esimerkiksi kaunokirjallisuuden kääntäminen murteelle on viihdettä. Taustalla ei ole murteiden suosioon mitään muuta syytä, sanoi professori Marjatta Palander Joensuun yliopistosta.
Kielitieteilijät tuottavat jatkuvasti uutta tietoa myös siitä, miten yhden ihmisen kieli muuttuu elämän aikana esimerkiksi asuinpaikan ja työn vaihtumisen vuoksi. Tavoitteena on kielitietoisuuden lisääminen ja sen mahdollinen hyödyntäminen myöhemmin kouluopetuksessa.
