Suo­mes­sa mää­rät­ty lii­ke­toi­min­ta­kiel­to pätee kohta myös Virossa

Tallinna Suomessa määrätty liiketoimintakielto alkaa kohta päteä myös Virossa.

Tallinna Suomessa määrätty liiketoimintakielto alkaa kohta päteä myös Virossa. Muutos voi kenties tulla voimaan jo vuodenvaihteessa, sillä sitä koskeva lakiesitys on läpäissyt Viron parlamentin ensimmäisen käsittelyn.

Suomen lakiin ollaan vastaavasti lisäämässä kieltoa, ettei meillä liiketoimintakieltoon määrätty saa harjoittaa Suomessa bisnestä ulkomaille perustetun yhtiön nimissä.

Uudistuksen toivotaan helpottavan talousrikosten torjuntaa, sillä monen Suomessa vakavista rötöksistä kiinni jääneen hämäräliikemiehen epäillään jatkavan toimintaansa etelänaapurista käsin.

- Olemme olleet tosissaan huolissaan siitä, että Suomen liiketoimintakieltolakia on niin helposti voitu kiertää Viron kautta, parhaillaan Tallinnassa työskentelevä sisäministeriön poliisitarkastaja Matti Rinne sanoo.

Rinne vetää Virossa sisäministeriön projektia, jonka tavoitteena on kerätä tietoa Viron talousrikostorjunnasta ja tehdä esityksiä yhteistyön kehittämiseksi.

Suomessa liiketoimintakieltoon määrättyjä henkilöitä on nyt noin 750. Viron poliisin juuri valmistuneen selvityksen mukaan heistä peräti 59 on vastuuasemassa jossain virolaisessa yrityksessä.

Rinteen mukaan seuraavaksi selvitetään tarkemmin, millaista toimintaa lukujen taustalta löytyy.

Jo aiemmin poliisin tietoon on tullut vajaat parikymmentä liiketoimintakiellossa olevaa suomalaista, jotka pyörittävät bisneksiä Suomessa Viroon perustetun firman kautta, mutta määrä näyttää nyt selvästi kasvaneen.

Ulosotto ulkomailla
velkojan vastuulla

Liiketoimintakiellon laajennuksen käytännön merkitys nähdään tulevaisuudessa, sillä se koskee vasta niitä kieltoja, jotka Suomessa annetaan Viron lakimuutoksen tultua voimaan.

Liiketoimintakiellon taustalla on yleensä vakavia talousrikoksia ja se on voimassa 3-7 vuotta.

Liiketoimintakiellon lisäksi moni suomalainen välttelee Viroon perustetun firman avulla myös verottajaa tai ulosottomiestä.

- On henkilöitä, jotka on Suomessa todettu varattomiksi, mutta jotka eivät täällä näytä olevan mitenkään vähissä varoissa, Rinne huomauttaa.

Helsingin kihlakunnan ulosottoviraston osastopäällikkö Hannu Töyrylän mukaan tilanne on sikäli hankala, että Suomen ulosottoviranomaisten toimivalta ei yllä ulkomaille. Vaikka esimerkiksi suomalaiset oikeuden päätökset ovat tietyin edellytyksin voimassa myös Virossa, velkojan on siellä ajettava asiaansa itse paikallisten viranomaisten kautta.

- Prosessi on raskas ja velkojat ovat usein aika tietämättömiä siitä kuinka toimia, Töyrylä sanoo. Hän toivookin eri maiden ulosottoviranomaisten välille virka-apujärjestelmää, jonka kautta velkojat saisivat asiansa etenemään.

Virossa ulosotto on yksityistetty, eikä sitä hoitavilla yrityksillä välttämättä ole kovin suurta intoa ulkomaisten perintäjuttujen hoitoon.

- Ne vaativat usein erittäin paljon työtä, prosessi voi kestää vuosia ja lopputulos on epävarma, Töyrylä huomauttaa.

EU:ssa on järjestelmä myös rikoshyödyn jäädyttämistä varten toisessa EU-maassa. Viron laissa ei kuitenkaan ole vastaavaa laajennetun rikoshyödyn käsitettä kuin Suomessa, joten toisen henkilön tai yrityksen nimiin siirrettyyn omaisuuteen on hankala päästä käsiksi.

Yrityksillä taas on Virossa periaatteessa nollavero, eli veroja ei tarvitse maksaa, jos yrityksestä ei ota ulos osinkoja tai muuta tuloa. Käytännössä sitä voi kiertää esimerkiksi nostamalla osakaslainoja.

Jos yrittäjä taas nostaa yrityksen kassasta rahaa ostaakseen vaikka omakotitalon, mitään seuraamuksia ei tule, kunhan rahan palauttaa kassaan verotarkastajan huomattua asian.

Ilmoita asiavirheestä