Oulu Tuotantoa, investointeja jopa yrityksiä Aasian halpamaihin siirtävälle kehitykselle, Kiina-ilmiölle, ei ole juurikaan mitään tehtävissä.
"Se on hyväksyttävä tosiasiana", katsoi sanomalehti Kalevan kesätorilla, Oulun kauppatorilla järjestetyssä keskusteluhetkessä torstaina vieraillut teollisuusneuvos Jorma Terentjeff.
Suomessa arvotettuihin IT-konkareihin lukeutuva Jorma Terentjeff arvioi Suomen ja myös Oulun seudun tarjoavan edelleen kelvollisen toimintaympäristön myös huipputeknologiyrityksille.
"Kustannusmielessä valitettavasti kuulumme kuitenkin maailmassa niiden kaikkein kalleimpien maiden joukkoon. Ja sitä ei riitä kompensoimaan kovasti korostamamme suomalainen huippuosaaminen", Terentjeff näki.
Terentjeff palautti arkeen myös siinä, että "me suomalaiset olisimme maailmassa yksin huipulla".
Tunne siitä on ehdottomasti väärä, sillä maailmassa runsaasti paikkoja, joissa teknologinen osaaminen on aivan samalla tasolla kuin meillä täällä Suomessa, hän huomautti.
Jorma Terentjeffin mielestä toivo ei ole kuitenkaan Suomessa mennyt, eikä valunut tyhjiin halvan työvoiman maiden imussa.
"Meidän on nyt vain tehtävä valintoja. Tehtäväksi on valittava kapeille markkinoille sellaisia tuotteita, jotka sisältävät huippuominaisuuksia ja joiden katerakenne kestää suomalaisen kustannustason", hän näki.
Jorma Terentjeffin mielestä Suomessa toimivilla yrityksillä ei ole mahdollisuuksia volyymituotteiden valmistuksessa, jossa viimeiselle riville jää korkeintaan prosentti pari. Sellaiset tuotteet tehdään hänen mukaansa tänä päivänä muualla kuin Suomessa.
Viisas onkin nykyään se, joka siirtyy nopeasti vanhasta uuteen, kannattavuuttaan menettävästä tuotannosta vielä hyvin kannattavaan tuotantoon, hän katsoi.
Pääomapaosta
luvassa ikävyyksiä
IT-konkari pahoitteli, että Kiina-ilmiö on äitynyt niin voimakkaaksi, että se siirtää yrityksiä pois Suomestaa ja investointeja jopa suomalaisittain vahvasta Oulun seudun teknologiakeskittymästä.
"Vaikka yritysjohtajat olisivat kuinka isänmaallisia, eivät he voi toimia vastoin yrityksen etua. Tämän päivän yrityksen on pakko toimia siellä, missä siihen on parhaat edellytykset", hän painotti.
Erityisen valitettavana Jorma Terentjeff kertoi pitävänsä sitä, että IT-buumin mentyä suomalaisia yrityksiä on tullut joukoin kaupan ja myyty ulkomaille vieläpä pilkkahintaan.
Suomesta on siirtynyt kovin halvalla runsaasti päätöksentekoa ulkomaille. Se on erityisen valitettavaa siksi, että suuret monikansalliset yritykset näkevät koko Suomenkin vain pienenä pilkkuna maailmankartalla.
Tuskinpa ne siitä pilkusta enää Oulun seutua sitten edes erottavat, hän kuvasi.
Tilannetta vain pahentaa, että globaaleilla markkinoilla toimintamahdollisuuksistaan huolehtivat suomalaisyritykset joutuvat myös lisääntyvästi investoimaan ulkomaille.
Edessä on Jorma Terenjeffin mielestä seurauksiltaan arvaamaton pääomapako, jonka seuraukset näkyvät koko terällään vasta 10 - 20 vuoden kuluttua.
Jorma Terenjeffin huomauttaa, että Suomessa on nähty työpaikkamenetyksinä vasta ensimmäiset merkit siitä, mitä tuotannon siirtyminen halpamaihin tuo tullessaan.
Alkaneen pääomapaon heijastukset ovat hitaampia, mutta ikävyyksiä on ajan kanssa taatusti luvassa, Terenjeff ennusti.
IT-buumin perään
turha haikailla
Vaikka ennusmerkit eivät IT-konkarin mukaan ole erityisen valoisia, ei hän halua maalata teknologiakaupungin Oulun tulevaisuutta pelkästään synkin värein.
Oulun seudulla on edelleen runsaasti, jopa kymmeniä sellaisia yrityksiä, joilla on tiukastikin arvioituna erittäin hyvät kasvumahdollisuudet.
Monilla yrityksillä on hänen arvion mukaan mahdollisuuksia mittaviinkin saavutuksiin, mutta nyt niihin ei auta 1990-luvun kaltainen buumi. Tuloksia on tavoiteltava nyt maltilla ja sitkeydellä, työtä tekemällä, Terentjeff katsoi.
Hänen mukaansa pysyvästi on taakse jäänyt se aika, jolloin yrityksen perustanut saattoi jo vuodenkin kuluttua myydä sen huikeaan hintaa.
Nyt edettävä
realistisesti
Jorma Terentjeff myöntää, että Oulun seudun "painolastina" saattaa olla muistot 1990-luvun huikeasta IT-buumista.
Se tietysti tuuditti, mutta onneksi katseltiin muillekin toimialoille, esimerkiksi biotekniikkaan, hän huomauttaa.
Biotekniikkaan on edelleen ladattava odotuksia, sillä bioyritykset ovat jääneet pieniksi ja vasta harva on kasvun kynnyksellä.
Nyt täytyy katsella realistisesti, missä maailmalla mennään. Vahvojen kasvuodotusten sijasta on ehkä viisaampaa palauttaa vanhat lait voimaan ja nostaa kannattava yritystoiminta arvoonsa, Jorma Terentjeff rauhoittelee.