Ulkomaisten matkailijoiden virta Suomeen kasvaa nopeasti. Turvallisuus ja pohjoinen eksotiikka purevat.
Massaturismin kohdetta Suomesta tuskin tulee koskaan, eikä sitä tilannetta pidä tavoitellakaan. Kasvuvaraa kuitenkin on.
Ulkomaalaiset tekivät viime vuonna Suomeen yli kahdeksan miljoonaa matkaa ja jättivät matkailutulona yli neljä miljardia euroa. Ulkomaalaisten yöpymisiä oli lähes seitsemän miljoonaa.
Kaikissa lukemissa oli selvää kasvua, ja se näyttää tänä vuonna jatkuvan. Näkymät pitemmälläkin jaksolla ovat lupaavia. Esimerkiksi kiinalaisten turistien määrä on vielä pieni siihen nähden, millaisen potentiaalin kiinalaiset matkanjärjestäjät Suomessa näkevät.
Maailmalla on alettu puhua entistä kiivaammin massaturismin lieveilmiöistä. Niitä kiistattomasti on, vaikkapa luontokohteiden roskaantuminen ja kuluminen, hintojen nousu suosituissa matkakohteissa ja silkka ruuhkautuminen.
Muutamissa eurooppalaisissa suurkaupungeissa on jo asetettu rajoituksia sille, kuinka laajasti ihmiset saavat vuokrata turisteille asuntojaan. Toiminta pahentaa näiden kaupunkien asuntopulaa ja nostaa asumisen hintaa.
Uusi tilanne on syntynyt pitkälle välityspalvelu Airbnb:n nopean kasvun takia. Suomessa ei ole vielä havaittu sen aiheuttamaa asumisen hinnan nousua. Sen sijaan hotelli- ja ravintola-alalla nähdään, että kevyesti säännelty yksityisasuntojen tarjonta turisteille on muuttunut osin ammattimaiseksi ja että perinteiset hotellit ovat joutuneet epäreiluun kilpailutilanteeseen.
Turistin silmin katsottuna Airbnb ja sen kaltaiset palvelut laajentavat kuitenkin merkittävästi majoitustarjontaa ja tekevät matkailun useimmiten edullisemmaksi.
Suomessa ollaan vielä kaukana suurten matkailijamäärien aiheuttamista todellisista lieveilmiöistä. Turistien määrän kasvua kannattaa siksi edelleen tavoitella. Matkailu tuo työtä, tuloja ja palveluja paikallisillekin monilla sellaisilla alueilla, jotka muuten olisivat paljon heikommassa jamassa.
Silti jo nyt ajatuksia kannattaa uhrata myös siihen, etteivät paisuvat matkailijamäärät jossain vaiheessa ala syödä Suomen vetovoimaa. Iso osa turisteistahan tulee Suomeen sen takia, että maa on turvallinen ja rauhallinen.
Turistivirtoja ei voi ohjata viranomaismääräyksin mutta markkinoinnin keinoin kyllä. Suomessa esimerkiksi käynnit kansallispuistoissa painottuvat muutamiin kohteisiin kuten Pallas-Ylläkseen, Oulankaan tai Urho Kekkosen puistoon.
Etenkin ulkomaisen vieraan näkökulmasta monen muunkin kansallispuiston voi olettaa tarjoavan vahvoja luontoelämyksiä kunhan matkailijat nuo puistot löytävät. Samalla suosituimpien kohteiden ja reittien kuormitus kevenisi.
Palvelujen ja vetovoiman syntyyn tarvitaan myös yrittäjiä. Riskinottohalu ei ole tunnetuimpia vahvuuksiamme.
Kaikesta päätellen Suomen matkailu kaipaa lisää ulkomaisia yrittäjiä, jotka näkevät sen, mitä itse emme huomaa. Yöpymisten määrällä mitattuna Rovaniemen suurimpien matkailijaryhmien joukkoon ovat nousseet israelilaiset – kiitos kaupungissa asuvan israelilaissyntyisen matkailuyrittäjän.