VTT:n ja Tekniikan Akateemisten Liitto TEK:n teknologiabarometrin mukaan Suomi on tiedontuottajana vertailumaiden kärjessä, mutta uuden tiedon hyödyntäjänä häntäpäässä.
VTT ja TEK ovat huolissaan tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien vähenemisestä samanaikaisesti, kun muut maat lisäävät niitä. Yritysten investointien määrä on laskenut vuodesta 2001 vuoteen 2004 Suomessa 5 prosenttia (laskettuna investointien osuutena bruttokansantuotteesta), kun ne muissa vertailumaissa ovat lisääntyneet keskimäärin 8 prosenttia.
Informaatioyhteiskuntamittaristolla mitattuna Suomi on edelleen vertailumaiden ryhmän paras maa ja jopa edennyt. Informaatioyhteiskunnalla ymmärretään barometrissa yhteiskuntaa, jossa informaation tuottamisella, käsittelyllä, välittämisellä ja hyödyntämisellä on keskeinen rooli. Sen tavoitteiden saavuttamista mitataan mm. yleisillä investoinneilla koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Tietoyhteiskuntana Suomi heikompi
Siirryttäessä tietoyhteiskuntakehityksen seuraaviin kehitysvaiheisiin, tieto- ja tietämysyhteiskuntaa kuvaaviin mittareihin, maamme sijoitus heikkeni.
Tietoyhteiskunta määritellään yhteiskunnaksi, jossa tieto ja osaaminen ovat sivistyksen perusta ja keskeisin tuotannontekijä. Teknologiabarometrissä informaatioyhteiskunnan siirtymistä tietoyhteiskunnaksi mitataan kehityspanosten kohdentumisella tieteellis-tekniseen osaamiseen , tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntämiseen sekä edellä mainittujen investointien vaikuttavuudella.
Tietoyhteiskunnan mittaristolla sijoitumme kolmanneksi Ruotsin ja Yhdysvaltojen jälkeen. Vertailu muihin maihin osoittaa myös, ettei Suomi suinkaan ole tietoyhteiskuntaa kuvaavan tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntämisen mallimaa. Sijoitumme tällä mittarilla Saksan jälkeen vasta toiseksi viimeiseksi.
"Barometrin tulokset tuovat selvästi esiin tarpeen siirtyä sanoista tekoihin", sanoo yksikönjohtaja Pekka Pellinen TEK:sta.
"Sijoitukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen on kohdennettava nykyistä tarkemmin. Resurssien hajottaminen ei todellakaan kannata."
Pellisen mielestä Suomen kilpailukyvyn kannalta globaalissa taloudessa on oleellista hyödyntää uutta tietoa nimenomaan tutkimus- ja tuotekehitysvaiheessa.
"Käytännössä se tarkoittaa sitä, että meidän on kotimaisen teollisen tuotannon sijaan siirryttävä myös t&k-palvelujen myyjiksi. Tähän meidän on valjastettava hyvin toimiva t&k-infrastruktuurimmekin."