Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA julkisti tiistaina selvityksen, jonka mukaan Suomessa tehdään EU:n lyhyintä työviikkoa.
EVAn selvityksen mukaan kokoaikatyötä tekevän suomalaisen todellinen työviikko on noin 38,5 tuntia. Työaika on kaksi tuntia vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja jopa kolme tuntia vähemmän kuin Saksassa. Työviikot ovat lyhyistä sekä miehillä että naisilla.
EVAn selvityksessä ei ole kuitenkaan huomioitu osa-aikatyötä tekeviä, mikä vaikuttaa selvästi Suomen sijoitukseen EU-maiden työntekijöiden työaikavertailussa.
Taloustieteen professori Roope Uusitalo Jyväskylän yliopistosta muistuttaa, että monissa EU-maissa tehdään enemmän osa-aikatyötä, mikä vaikuttaa vertailutuloksiin.
– Se, että katsotaan vain kokoaikaisten työntekijöiden viikon pituutta, ei ole kaikkein loogisin mittari. Osa-aikatyö pudottaa keskimääräistä työaikaa per työntekijä.
Suomessa osa-aikatyötä tehdään huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Saksassa.
Suomessa osa-aikaisten työntekijöiden osuus kaikista työllisistä oli viime vuonna 15,4 prosenttia. Ruotsissa luku oli 26,2 ja Saksassa 27,6. EU:n keskiarvo oli 20,4. Luvut perustuvat OECD:n tilastoihin.
Tilastokeskuksen väestö- ja elinolot -yksikön yliaktuaari Liisa Larja sanoo, että ainoastaan kaikkien työllisten kokoaikatyötä vertailemalla Suomi sijoittuu EU:n työaikavertailussa viimeiseksi.
– Jos katsotaan pelkkiä palkansaajia ja otetaan mukaan myös osa-aikatyöntekijät, sijoittuu Suomi (34,9 h/vko) hyvin lähelle EU:n keskiarvoa (35,6h/vko). Lyhimmät työajat ovat tällöin Hollannissa, 30,6 tuntia ja Tanskassa, 33,5 tuntia.
Seuraavina tulevat Eurostatin tilaston mukaan Irlanti (33,7), Ranska (34,4) ja Saksa (34,4).
– Työajat ovat usein lyhyitä vauraissa maissa, joissa työn tuottavuus on korkea. Hollannissa keskimääräistä työviikkoa lyhentää myös se, että maassa tehdään yleisesti osa-aikatyötä. Työaikoja taas pidentää se, jos maassa on iso maataloussektori, jossa yrittäjät tyypillisesti tekevät erittäin pitkää päivää.
Larjan mukaan Suomen työaikoja tarkastellessa kannattaa huomioida se, että Suomessa työelämä on erittäin tasa-arvoinen – kuten muissakin Pohjoismaissa.
– Suomessa naisilla on korkea työllisyysaste. Naiset tekevät paljon kokoaikatyötä, jos verrataan esimerkiksi Saksaan, jossa suuri osa naisista ei ole töissä tai tekee osa-aikatyötä.
Naisten korkea työllisyysaste myös laskee Larjan mukaan työtuntien määrää.
– Naiset tekevät tyypillisesti pikkuisen lyhempää työpäivää kuin miehet.
Naisten lyhempiin työpäiviin löytyy Larjan mukaan ainakin se selitys, että suurin osa lastenhoitovelvollisuuksista on kallistunut naisten harteille.
Larja sanoo, että maissa, joissa naiset ovat tyypillisesti kotona, miehet tekevät pidempiä työpäiviä. Sen takia esimerkiksi Turkki on Eurostatin tilastojen ylivoimaisessa kärjessä 48,4 tunnin työviikolla (kaikkien palkansaajien keskimääräinen tehty viikkotyöaika).
– Kannattaa miettiä, mistä tilasto kertoo. Se, että työaika näyttää pitkältä, kertoo, että miehet ovat pitkälti töissä ja vaimot kotona. Moni voisi ajatella, että olisi hyvä, että työaika olisi tasattu naisten ja miesten kesken.
EVAn raportissa sanotaan, että lyhyt työaika haittaa Suomen kilpailukykyä. Larjan mukaan tilastot osoittavat, ettei työn tuottavuus korreloi suoraan työajan pituuden kanssa.
– Nyt on paljon keskusteltu siitä, mitä pitäisi tehdä, että työn tuottavuus paranisi. Kun katsotaan maita, joilla on lyhyt työaika (mm. Saksa, Ruotsi, Hollanti, Tanska), ei voida suoraan päätellä, että työajan lisääminen parantaisi työn tuottavuutta.
Eurostatin tilastot osa-aikatyön määrästä
Eurostatin tilastot
EVAn selvitys)
