Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen (sd.) ei lämpene ajatukselle tiemaksujen perimisestä. Hän pitää kuitenkin kokemuksia Tukholman tietulleista rohkaisevina ja seuraamisen arvoisina.
Huovinen otti keskiviikkona vastaan ministeriön työryhmän esityksen liikenneväyliä koskevasta päätöksenteosta. Työryhmän raportin mukaan tienkäyttömaksut ja pääkaupunkiseudun aluetullit eivät ole realistisia lähitulevaisuudessa, mutta ne edellyttävät seurantaa ja mahdollista uudelleenarviointia.
Huovisen mukaan mitään ei tapahdu asiassa ainakaan tämän hallituskauden aikana. Ministerityöryhmä on linjannut, ettei tiemaksuja oteta käyttöön. Se riittää tällä hetkellä, hän sanoi.
Tiemaksut vaatisivat erillisen selvityksen, Huovinen arvioi. Hän muistutti, että autoilijoilta kerätään jo nyt runsaasti erilaisia veroja ja maksuja. Tietyille ryhmille, kuten rekoille, suunnatut tiemaksut olisivat syrjiviä ja siten Euroopan unionin sääntöjen mukaan kiellettyjä.
Hän kertoi kuitenkin olevansa henkilökohtaisestikin kiinnostunut Tukholman tietulleista, joista saatavia kokemuksia ministeriö seuraa tarkasti. Tukholmassa on pyritty vähentämään yksityisautoilua ja suosimaan joukkoliikennettä tietullien avulla.
Päätöksenteko
pitkäjänteiseksi
Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän yksimielisen esityksen mukaan liikenneväyliä koskevat päätökset pitäisi tehdä 10-15 vuodeksi. Nykyinen vain yhteen hallituskauteen rajoittuva päätöksentekojärjestelmä on liian lyhytjänteinen.
Liikennehankkeiden pitkän ajan linjaukset määriteltäisiin eduskunnassa käsiteltävissä selonteoissa, raportti suosittelee. Työryhmän puheenjohtaja Matti Vuoria vertasi ehdotettua käytäntöä puolustuspoliittisiin selontekoihin, jotka ovat mahdollistaneet maanpuolustuksen pitkäjänteisen kehittämisen.
Huovinen arvioi, että olennaista on saada liikennehankkeita koskeva päätöksentekojärjestelmä kuntoon. Hänen mukaansa nykyisen liikennepolitiikan yllä vallitsee epävarmuuden verho.
Liikennehankkeiden suunnittelu kestää usein jopa 15 vuotta. Huovinen tunnusti, ettei nykyinen hallitus ole kyennyt kytkemään rahoitusta hankkeisiin, vaikka hankkeet on nyt ensimmäistä kertaa onnistuttu pistämään jonkinlaiseen tärkeysjärjestykseen.
Ruotsissa
rohkeutta
Vuoria otti malliksi Ruotsin, jossa on ollut rohkeutta ja voimaa tehdä pitkäjänteisesti mittavia liikennehankkeita, kuten Juutinrauman silta ja Arlandan lentokentän junayhteys. Niillä on ollut valtavia vaikutuksia eri alueiden kehitykseen, hän kehui.
Suomessa ei ole mitään estettä samanlaiseen kehitykseen, Vuoria arvioi. Hänen mukaansa liikennehankkeilla on yhteys elinkeino- ja aluepolitiikkaan, joihin kukin hallitus voisi tehdä omat painotuksensa pitkäaikaisen raamin sisällä.
- On aika ottaa rohkeampi askel pitkäjänteisempään suuntaan, Vuoria kehotti.