Noin miljoona suomalaista on palkittu itsenäisyyden aikana valtiollisten ritarikuntien kunniamerkillä. Kansallisarkistossa avautuu tiistaina ensimmäinen laaja näyttely Suomen ritarikunnista. Esillä ovat myös presidentti Mauno Koiviston kunniamerkit.
Taiteilija Akseli Gallen-Kallela oli Haapamäen rautatieasemalla 2. helmikuuta 1918. Siellä hän otti esiin savukerasian ja piirsi lyijykynällä kanteen luonnoksen "Suomen Ruusun kunniakunnan" merkistä. Vajaa pari viikkoa myöhemmin Gallen-Kallela sai ylipäällikkö Carl Gustaf Mannerheimilta virallisen pyynnön suunnitella itsenäisen Suomen ensimmäisen ritarikunnan, Vapaudenristin ritarikunnan, kunniamerkit. Gallen-Kallelan kädenjälkeä on myös vuonna 1919 perustetun Suomen valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkit.
Kunniamerkit tulivat ajankohtaiseksi, kun Suomi itsenäistyi, sillä valtiollinen palkitseminen on yksi itsenäisen valtion päämiehen oikeuksista. Suomen kolmas valtiollinen ritarikunta, Suomen Leijonan ritarikunta, perustettiin 1942.
Toisen maailmansodan jälkeen ja etenkin presidentti Urho Kekkosen aikana palkitseminen yleistyi huomattavasti. Kekkonen ja tasavallan presidentit hänen jälkeensä ovat pitäneet tärkeänä, että valtiollisen palkitsemisen on katettava koko yhteiskunta. Esimerkiksi järjestöissä pitkään arvokasta työtä tehneitä suomalaisia palkitaan.
Valtiolliset kunniamerkit voidaan myöntää kenelle tahansa Suomen kansalaiselle, joka on antanut erityisen merkittävän panoksen isänmaan hyväksi. Kunniamerkeillä palkitaan myös ulkomaiden kansalaisia, jotka ovat toimineet Suomen hyväksi. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ja Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkkejä on jaettu ulkomaalaisille noin parikymmentätuhatta.
Ruotsissa kunniamerkkien antaminen lopetettiin 1974
Vuosittain kunniamerkkejä annetaan noin 5000. Vuodesta 2015 alkaen kunniamerkkien vuotuinen määrä on noussut 8000:een, koska kaikille aiemmin palkitsemalla jääneille sotaveteraaneille on annettu mitaleita. Ensi keväänä palkitaan noin 10 000 veteraania.
– Suomessa kunniamerkkejä annetaan paljon. Esimerkiksi Britanniassa, jossa asukkaita on huomattavasti Suomea enemmän, annetaan vuosittain Suomea vähemmän kunniamerkkejä, kertoi Kansallisarkiston Suomen ritarikunnat 100 vuotta -näyttelyn kuraattori Antti Matikkala.
Matikkalan mukaan esimerkiksi Tanskassa valtiolliset kunniamerkit ovat painottuneet virkamiesten palkitsemiseen.
– Ruotsissa kunniamerkkien antaminen muille kuin kuningashuoneen jäsenille ja ulkomaalaisille lopetettiin vuonna 1974. Nyt Ruotsissa on keskusteltu, pitäisikö kunniamerkkien antaminen oman maan kansalaisille palauttaa.
Tunnetuimpia ritarikuntien kunniamerkkejä ovat vuodesta 1947 äitienpäivänä jaetut kunniamerkit ansioituneille äideille ja taiteilijoille myönnetyt Pro Finlandia -mitalit. Vuonna 1967 jaettiin Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkit kaikille elossa oleville suomalaisille olympiavoittajille. Viime vuonna palkittiin kaikki vuoden 1967 jälkeiset olympiavoittajat.
– Juha Mieto totesi, että aika kauan kesti palkitseminen, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kansleri Jussi Nuorteva kertoi.
Nyt sääntöjä on muutettu niin, että olympiavoittajat palkitaan jokaisen olympiadin eli neljän vuoden jakson aikana. Tänä vuonna palkitaan 50 kilometrin hiihdon olympiavoittaja Iivo Niskanen ja paraolympialaisissa lumilautacrossissa kultaa voittanut Matti Suur-Hamari.
Erkki Tuomioja ei ota Suomen valtion kunniamerkkejä vastaan
Ritarikuntien alkuaikoina vasemmiston ja Maalaisliiton eli nykyisen keskustan poliitikot Kyösti Kalliosta alkaen suhtautuivat kriittisesti kunniamerkkeihin. Kallio oli sittemmin itse presidenttinä myöntämässä kunniamerkkejä ja suhtautuminen kunniamerkkeihin onkin yhteiskunnassa muuttunut. Yleisesti suomalaiset pitävät kunniamerkkejä arvossa.
– Kun entinen kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas.) sai kunniamerkin, kysyin, tietääkö hän, että aiemmin vasemmistopoliitikot eivät ottaneet vastaan merkkejä. Arhinmäki vastasi, että kyllä hän tietää, mutta hän ymmärtää, että palkitseminen kuuluu itsenäisen valtion oikeuksiin, Nuorteva kertoi.
Nykypoliitikoista Erkki Tuomioja (sd.) ei ota vastaan kunniamerkkejä, vaikka ulkoministeriaikana hänelle varmasti olisi sellainen myönnetty. Tosin Tuomiojalla on yksi Saksan valtion hänelle myöntämä kunniamerkki.
Kunniamerkkien myöntäminen ulkomaalaisille kuuluu usein valtiovierailuihin. Kunniamerkki myönnetään sen hetkisen tiedon ja ansioiden perusteella. Myöhempää poliittista kehitystä on vaikea arvioida.
Kun Tarja Halonen presidenttikaudellaan myönsi kunniamerkin Syyrian presidentille Bashar al-Assadille, hirmuhallitsijan palkitsemisesta syntyi jälkikäteen kohu.
Nuorteva korostaa, että myöntämishetkellä Syyriassa oli tapahtunut myönteistä kehitystä.
– Tai sodan aikana palkittiin saksalaisia tuesta, mitä liittolaisilta oli saatu.
Suomen ritarikunnat 100 vuotta -näyttely Kansallisarkistossa 20.12.2019 saakka. Kansallisarkistossa esillä myös Mauno Koiviston kunniamerkkejä.