Tallinnaan määrätty usean päivän alkoholinmyyntikielto on nykymaailmassa epätavallinen päätös. Suomessa tämänkaltaiset kiellot ovat liittyneet lähinnä sotilaallisiin syihin.
-- Ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjän yleisesikunta kielsi alkoholin myynnin niillä paikkakunnilla, joilla sotilaat liikkuivat. Kielto koski käytännössä lähinnä rautateiden solmukohtia ja kasarmipaikkakuntia, kertoo Alkon historian kirjoittanut dosentti Martti Häikiö.
Itsenäisessä Suomessa oli pitkään perinteenä, että kertausharjoitusten ajaksi paikallinen Alko suljettiin. Jatkosodan aikana sotatoimialueiden tuntumassa Itä-Suomessa oli pitkiäkin alkoholin myyntikieltoja.
Viime aikoina pitkät alkoholin myyntikiellot ovat Suomessa olleet harvinaisia. Alkon myymälöiden sulkemista lauantaisin on Häikiön mukaan kyllä kokeiltu.
Osastopäällikkö Aarre Mäkinen Tuotevalvontakeskuksen alkoholihallinto-osastolta muistelee, että Hangon Regattaa vietettiin kerran 1980-luvulla kuivin suin, kun alaikäisten alkoholinkäyttö oli aiempina vuosina ryöstäytynyt käsistä. Parin päivän alkoholikielto koski koko kaupunkia.
-- Näin tehtiin muistaakseni yhtenä vuonna. Siitä nousi hirvittävä keskustelu, kertoo Mäkinen.
Mäkisen mukaan kiellon takana oli silloisen lainsäädännön mukaisesti lääninhallitus tai Alkon hallintoneuvosto.
Poliisilla oli vuoden 1994 loppuun asti valtuudet kieltää alkoholin myynti enintään kuudeksi tunniksi.