Ensimmäinen suomalainen koeputkilapsi Antti Eemeli Kujala täyttää vappuaattona 20 vuotta. Maailman ensimmäisen koeputkilapsen, englantilaisen Louise Brownin syntymästä on 26 vuotta.
Kujalan ja Brownin "keinoisät", professori Robert Edwards ja dosentti Aarne Koskimies, myhäilivät tyytyväisinä onnitellessaan toisiaan Helsingissä perjantaina pidetyssä juhlaseminaarissa. Hedelmöityshoidoilla alkunsa saaneita lapsia on maailmassa jo yli miljoona ja Suomessa 11 000. Vuosittain syntyvistä suomalaislapsista vajaa kolme prosenttia eli noin 1 500 lasta on hedelmöitetty koeputkessa.
Hedelmöityshoitojen ongelma on monisikiöinen raskaus, joihin liittyy tavallista suurempi ennenaikaisen synnytyksen ja keskosuuden riski. Kaksos- tai kolmosraskauksien alkaminen voidaan välttää siirtämällä kohtuun vain yksi alkio kerrallaan. Loput voidaan pakastaa myöhempää tarvetta varten.
"Suomi on yhden alkion siirroissa edelläkävijä koko maailmassa", kertoi dosentti Aila Tiitinen. "Kymmenen vuotta sitten 15 prosenttia alkion siirroista oli yhden alkion siirtoja, mutta vuonna 2002 jo 40 prosenttia ja joissakin klinikoissa jopa 70 prosenttia."
Aarne Koskimiehen mukaan koeputkihedelmöityksellä alkunsa saaneiden lasten kehitys on ollut kaikkialla maailmassa normaalia. Mitään poikkeavaa ei ole havaittu myöskään pakastealkioista kasvaneissa lapsissa.
"Miehestä johtuvaa lapsettomuutta voidaan hoitaa mikroinjektiolla, jossa siittiö viedään ohuella neulalla munasolun sisään. Mikroinjektiosta on hyviä tuloksia myös selittämättömästä syystä johtuvassa lapsettomuudessa, ja nykyisin noin 40 prosenttia lapsettomuushoidoista tapahtuu tällä menetelmällä."
Oulussa pohjoisin
lapsettomuusklinikka
Suomessa on 17 hedelmöityshoitoihin erikoistunutta klinikkaa, joista pohjoisin on Oulussa. Hoidoista kolmasosa tapahtuu yliopistollisissa sairaaloissa ja kaksikolmasosaa yksityisissä klinikoissa. Yksityispuolella jonot ovat lyhyemmät ja ikärajoissa joustetaan enemmän kuin yliopistosairaaloissa.
"Hoito ei aina onnistu ensimmäisellä kerralla. Suomessa tilanne on sikäli hyvä, että lapsettomuus hyväksytään sairaudeksi, ja Kela korvaa osan kustannuksista. Pariskuntien omavastuuksi jää 1 500-1 600 euroa yhtä koeputkihedelmöitystä kohti", Koskimies kertoi.
Monilla pariskunnilla on Koskimiehen mukaan hoitoon tullessa jo kiire, sillä naisen hedelmällisyys alkaa laskea 30 ikävuoden jälkeen ja miehellä 40 vuoden iässä.
"Naisen hedelmällisyys laskee jyrkästi 40 ikävuoden jälkeen. Suomessa hedelmöityshoitojen ehdoton yläikäraja on naisella 45 vuotta, minkä jälkeen Kela ei enää korvaa hoitoja. Yksityispuolella voidaan vielä senkin jälkeen yrittää hoidon onnistumista, mutta priskunnat maksavat silloin itse kaikki kulut."
"Nykyisin noin 80 prosenttia pariskunnista voidaan auttaa. Onnistuminen riippuu myös siitä, kuinka pitkälle pariskunnat haluavat jatkaa ja kuinka moni haluaa jatkaa hoitoja lahjoitetuilla munasoluilla, jos omat sukusolut eivät toimi", Koskimies totesi.
Professori Edwards ei halunnut asettaa lapsettomuushoitojen tutkimukselle rajoja. Hän korosti, että lääketieteen tutkimus ja lääketieteellinen hoito ovat kaksi eri asiaa. "Tutkimustyötä ei saa rajoittaa, mutta hoitojen on oltava eettisten periaatteiden mukaisia eikä niistä saa olla minkäänlaista haittaa tai vaaraa syntyville lapsille ja perheille."
Edwards ei paheksunut japanilaistutkijoita, jotka ovat onnistuneet ensimmäisenä maailmassa tuottamaan hiiren kahdesta munasolusta ilman siittiöitä. "Miksi ei?" Cambridgessa tutkimustyötään jatkava 79-vuotias professori sanoi. "Tutkimustyö voi tulevaisuudessa auttaa niitä miehiä, joilla ei ole omia sukusoluja."