Suomenruotsalaiset rahastot ja säätiöt eivät kasva vain pörssisijoitustensa ja vanhojen pääomiensa tuottojen turvin. Ne saavat joka vuosi miljoonatulot lahjoituksina ja testamentteina, jotka on korvamerkitty suomenruotsalaisuuden vahvistamiseksi.
Litteratursällskapetin eli ruotsinkielisen kirjallisuuden seuran toimitusjohtaja Henry Wiklund saa useita kertoja vuodessa vieraakseen vanhempia rouvia ja herrasmiehiä, jotka haluavat käyttää rahojaan yhdistysten tukemiseen, koulujen rakentamiseen tai palkintojen ja stipendien myöntämiseen ruotsinkieliselle kulttuurityölle.
Useimmilla heistä ei ole luonnollisia perijöitä. Myös testamentteja ilmestyy säännöllisesti.
"Monille yksi elämän suurista kysymyksistä on, miten heidän jäämistöään käytetään poismenon jälkeen. Jos ketään lain mukaisia perijöitä ei ole, se on syy testamenttiin. Silloin ihminen voi päättää itse perinnöstään", Wiklund kertoi.
Yleishyödylliselle yhteisölle annetun lahjoituksen tai testamentin etu on se, ettei perintöveroa tarvitse maksaa.
Erittäin suurien omaisuuksien ollessa kyseessä vaihtoehtona voi olla oman säätiön perustaminen omine hallituksineen, kirjanpitoineen ja tilintarkastajineen. Paperityötä säästyy kuitenkin, jos perustaa rahaston jonkin jo olemassa olevan yhteisön sisälle.
"Jälkimmäinen vaihtoehto on kustannustehokkaampi, koska on halvempaa hallinnoida useita rahastoja kuin rakentaa oma hallintokoneisto tyhjästä. Suuret vakiintuneet rahastonhoitajat ovat siksi turvallinen vaihtoehto", Wiklund arvioi.
Rahastoilla on
selvä työnjako
Viisi suurta suomenruotsalaista yleishyödyllistä yhteisöä ovat Svenska Kulturfonden (Ruotsalainen kulttuurirahasto), Folkhälsan (Kansanterveys), Svenska folkskolans vänner (Ruotsalaisen koulun ystävät), Stiftelsen för Åbo Akademi (Åbo Akademin tukisäätiö) ja Svenska Litteratursällskapet.
Wiklundin mukaan suurilla suomenruotsalaisilla rahastoilla on selvä työnjako. Yleensä lahjoittajat tietävät, ketä he haluavat tukea. Jos epäselvyyttä on, lahjoitus pyritään ohjaamaan oikealle säätiölle.
"Esimerkiksi minä olen lähettänyt Folkhälsaniin ihmisiä, jotka ovat halunneet tukea vanhustenhoitoa", Wiklund sanoi.
Yhteisesti hallinnoidut Litteratursällskapet ja Kulturfonden ovat saaneet keskimäärin 1,7 miljoonan lahjoitukset tai testamentit viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana.
Svenska folkskolans vänner on saanut keskimäärin 600 000 euron ja Stiftelesen för Åbo Akademi sekä Folkhälsan keskimäärin noin 400 000 euron vuotuiset lahjoitukset yksityishenkilöiltä.
Viidesosa
kaikesta tuesta
Uudet lahjoitukset ovat lisänä vanhojen pääomien tuotoille, kun suomenruotsalaiset yleishyödylliset rahastot ja säätiöt jakavat palkintoja, stipendejä ja tukea 30 miljoonaa euroa vuosittain. Summa on viidesosa kaikesta suomalaisten säätiöiden jakamasta tuesta tieteelle ja taiteelle.
Kun tuki on korvamerkitty noin viittä prosenttia suomalaista edustavalle kielivähemmistölle, sen vaikutukset ovat merkittäviä. Wiklund luetteli joukon hankkeita, jotka ovat saaneet tällä tavalla tukea ruotsinkielisellä rannikkoseudulla.
