Merentutkimuslaitoksen tutkimusalus Aranda ja ympäristöhallinnon tutkimusalus Muikku palaavat tänään yhteiseltä tutkimusmatkaltaan Suomenlahdelta takaisin Helsinkiin. Matkan aikana tutkittiin, miten kasvi- ja eläinplankton sekä veden lämpötila ja suolapitoisuus vaikuttavat kalojen esiintymiseen rannikonläheisillä merialueilla. Tulokset viittaavat siihen, että silakat kärsivät ravinnon puutteesta. Alustavien tulosten mukaan tämä johtuu muun muassa planktonin vähyydestä.
Matka oli ensimmäinen Arandan ja Muikun yhteinen tutkimusmatka. Helsingin ja Porvoon eteläpuolisille merialueille suuntautuneelle matkalle osallistui Merentutkimuslaitoksen, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Helsingin yliopiston, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Jyväskylän yliopiston tutkijoita.
Matkan tarkoituksena oli selvittää, miten kasvi- ja eläinplankton sekä taloudellisesti arvokkaat kalat, erityisesti silakka ja kilohaili, sijaitsevat veden lämpötila- ja suolakerrostuneisuuden, eläinplanktonin sekä myös mahdollisten sinileväesiintymien suhteen. Muikku jatkaa kalatutkimuksiaan vielä ensi viikon selvittämällä tilannetta koko Suomenlahden rannikkoalueelta Kotkasta Hankoon.
Arandalla tutkittiin veden fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa sekä mitattiin planktonmääriä uusilla laivan perässä vedettävillä tutkimuslaitteilla. Muikulla selvitettiin kalapopulaatioiden alueellisia tiheyden vaihteluita ja kalojen vuorokausivaelluksia kaikuluotausta käyttäen sekä otettiin kalaparvista näytteitä troolilla. Kaloista otetaan näytteitä myös mm. ympäristö- ja levämyrkkyjen määrityksiä varten.
Muikun tulosten mukaan kalat olivat tutkituilla vesialueilla hajallaan, ja tulokset viittaavat siihen, että silakat kärsivät ravinnon puutteesta. Arandan alustavien tulosten mukaan tämä johtui planktonyhteisön köyhyydestä ja veden lämpötila- ja suolakerrostuneisuuden tasaisuudesta sekä planktonlaikkujen puutteesta. Useita sinilevälajeja havaittiin pieniä määriä, mutta varsinaisia sinileväkukintoja ei enää esiintynyt. Tulosten tarkempi analyysi aloitetaan matkan jälkeen.
Matkalla saatiin arvokasta kokemusta kahden tutkimusaluksen yhteistoiminnasta. Käytettäessä molempien alusten tutkimuslaitteistoja ja eri laitosten tutkijoiden asiantuntemusta voidaan Suomenlahden eliöstöä tutkia monipuolisesti. Samalla myös kehitetään pohjoisen Itämeren olosuhteisiin soveltuvia tutkimusmenetelmiä. Nämä mahdollistavat entistäkin luotettavammat arviot meren tilasta ja siinä tapahtuvista muutoksista.