Avoimen Suomenlahden pohjien tila on kohentunut viime kesästä, mutta saariston syvänteissä on yhä hapettomuutta. Tutkimusalus Muikku palasi perjantaina kaksiviikkoiselta Suomenlahden rannikkovesien ja itäisen Saaristomeren tutkimusmatkaltaan.
Neljäntenä peräkkäisenä kesänä toteutetun tutkimusmatkan perusteella ulkosaariston, avomeren ja itäisen Suomenlahden saaristoalueiden pohjien kunto on kohentunut viime vuodesta. Keskisen ja läntisen Suomenlahden rannikkovesissä pohjien happitilanne on kuitenkin tänäkin kesänä huono.
Pohjaeläimistö ei ole ehtinyt elpyä huolimatta syvänteiden parantuneesta happitilanteesta. Keskikesän sinileväkukintojen jälkeen levämäärät olivat tutkimusmatkan aikana poikkeuksellisen alhaisia.
Hapettomia syvänteitä
"Vaikka pohjasyvänteiden tila oli Suomenlahdella edellisvuotista parempi, löytyi tutkimusmatkalla edelleen runsaasti hapettomia syvännealueita. Muikun tämänvuotisen tutkimusmatkan havaintopaikoista 30 on tutkittu myös kaikilla edellisillä tutkimusmatkoilla vuosina 1999-2001. Näistä 30 havaintopaikasta pohja oli tänä vuonna hapeton 16:ssa. Viime vuonna vastaava luku oli 25, edellisvuonna 12, mutta vuonna 1999 tutkituista alueista hapettomia oli 10", kertoi matkanjohtaja, erikoistutkija Pentti Kangas Suomen ympäristökeskuksesta.
Muikun tutkimusten lisäksi Uudenmaan ympäristökeskuksen alus kartoitti samanaikaisesti uusia, ennen tutkimattomia sisempiä saaristosyvänteitä. Näillä molemmilla matkoilla tutkituista kaikkiaan 67 syvänteestä vajaa puolet luokiteltiin hapettomiksi. Saaristomeren pohjien tilaa tutkittiin Hiittisten alueella. Avomerialueilla pohjien tila oli hyvä, sisäsaaristossa tutkitut pohjat olivat hapettomia.
Sinileväkukinnot ohi
Edelliskesän suuren sisäisen kuormituksen tuottama ravinnelisä on yhdessä helteisen ja tyynen sään kanssa aiheuttanut tänä kesänä Suomenlahdelle laajoja sinilevälauttoja.
Muikun tutkimusmatkan aikana sinileväkukintojen aika oli jo ohi. Levämäärät olivat jopa pienempiä kuin vastaavilla matkoilla kesinä 1999-2001. Tämä ilmeni myös veden kirkkautena: paikoin mitattiin jopa viiden metrin näkösyvyyksiä.
Tutkimusalus Muikun rannikkomatkaan osallistuivat Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) lisäksi Kaakkois-Suomen, Uudenmaan ja Lounais-Suomen ympäristökeskukset.
Jo maanantaina Muikku suuntaa jälleen kaksiviikkoiselle tutkimusmatkalle Suomenlahden keskiosiin ja Viron rannikolle.
"Kyse on ympäristöhallinnollisesta seurantaohjelmasta. Näillä alueilla jatketaan ympäristöministeriön rahoittamaa kolmevuotista hanketta, jossa selvitetään sisäisen kuormituksen voimakkuutta ja säätelytekijöitä sekä sisäiselle kuormitukselle herkkien pohja-alueiden laajuutta koko Suomenlahden alueella", selvitti johtava tutkija Heikki Pitkänen.
Tämän jälkeen Muikku lähtee vielä viikon kestävälle, maa- ja metsätalousministeriön rahoittamalle, tutkimusmatkalle selvittämään Suomenlahden kalakantojen tilaa ja riippuvuutta ympäristöolosuhteista. Tutkimusta johtaa maatalous- ja metsätieteiden tohtori Heikki Peltola.