Suomenlahden fosforipäästöjen vähennystavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2021 mennessä on Suomelle hankalaa. Itämeren suojelukomisson (HELCOM) ministerikokous tiukensi tavoitteita jo vuonna 2013.
Tärkeimmät rehevöitymistä aiheuttavat ravinteet Itämeressä ovat fosfori ja typpi. Maatalous on yksi merkittävistä Itämerta rehevöittävien ravinteiden lähteistä. Rehevöitymisen torjumiseksi on kullekin Itämeren rantavaltiolle asetettu alustavat enimmäismäärät typen ja fosforin päästöille.
Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila kertoo, että Suomenlahden osalta Suomi ei pysty puolittamaan nykyistä fosforikuormaa, mitä Suomelle osoitettu noin 350 tonnin vähennystavoite tarkoittaisi.
– Suomelle on asetettu fosforivähennystavoite vain Suomenlahdelle. Puolitustarve ei siis kohdistu Suomen kokonaiskuormaan Itämereen. Nykyinen kuorma Suomenlahteen on runsas 600 tonnia vuodessa, josta noin puolet tulee maataloudesta, Knuuttila kertoo.
Knuuttila kuitenkin pitää nykyisiä tavoitteita Suomen osalta realistisina, mutta ei vuoteen 2021 mennessä.
– Mainituilla reunaehdoilla, että esimerkiksi Suomenlahden hyväksi voidaan HELCOMin ohjelmassa laskea Saaristomeren valuma-alueella saavutetut vähennykset. Kuitenkin 2020-luvulla, mikäli todella kaikki esitetyt toimenpiteet toteutetaan.
Knuuttila kertoo, että vaikka kaikki Suomen kansallisiin vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmiin sisältyvät toimenpiteet toteutettaisiin kokonaisuudessaan määräaikaan mennessä, tavoitetta ei aivan saavutettaisi.
– On myös epätodennäköistä, että edellä mainitut toimenpiteet saataisiin läpiviedyksi vuoteen 2021 mennessä.
Typen osalta hyvä tilanne
Knuuttila pitää Saaristomeren valuma-alueella aloitettavaa kipsihanketta pitkään aikaan lupaavimmalta vaikuttavalta keinolta vähentää nopeasti ja tuntuvasti maatalouden fosforikuormaa. Peltojen kipsikäsittelykokeilun on tarkoitus alkaa syksyllä. Tämä on yksi toimi merenhoidon toimenpideohjelmassa.
– Sen mahdollisia hyötyjä ei tosin täysimääräisesti voida vielä laskea toteutuvaksi vuoteen 2021 mennessä, koska nyt ollaan vasta käynnistämässä suuremman kokoluokan pilottihanketta.
Itämeren suojelukomissiosta kerrotaan, että typen osalta Itämeren rantavaltiot ovat jo hyvin lähellä saavuttaa vähennystavoitteet, mutta fosforin kohdalla tilanne on hankalampi.
Knuuttilan mukaan esimerkiksi Venäjä on likimain saavuttanut fosforikuormituksen vähennystavoitteensa Suomenlahden osalta. Tammikuussa 2012 tukittiin Fosforit-lannoitetehtaan suuri fosforivuoto, jonka jälkeen fosforikuorma on laskenut radikaalisti.
Knuuttilan mukaan fosforikuormituksen vähennystavoitteen saavuttaminen ei ole helppoa millekään maalle, paitsi ehkä Venäjälle.
– Siellä oli isoja pistemäisiä päästöjä, jotka voidaan kustannustehokkaasti ja nopeasti saada kuriin.
Hänen mielestään olisi järkevää esimerkiksi ravinnepäästökaupan kautta toteuttaa toimenpiteitä venäläisissä kaupungeissa Pietarin lähellä. Näin voitaisiin pienin kustannuksin vähentää fosforikuormaa satoja tonneja.