Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos selvittää parhaillaan mikrofilarioiden esiintymistä luonnonvaraisissa hirvieläimissä. Mikrofilariat ovat Filaroidea-heimoon kuuluvien sukkulamatojen toukkamuotoja, jotka elävät veressä. Niistä tiedetään nykyäänkin vielä vähän.
Mikrofilaria-tutkimus juontaa juurensa porojen terveydenhoitoprojektista, sillä Setaria tundra -loinen aiheutti jokin aika sitten Suomen poroissa vatsakalvontulehdusta epidemiaksi asti.
Tutkija, eläinlääkäri Sauli Laaksonen kertoo, että siinä oli syytä selvittää mikrofilarioiden esiintyminen myös hirvissä, metsäkauriissa ja metsäpeuroissa, koska eläimet muodostavat luonnossa oman eliöympäristönsä, jolla on yhteiset loiset ja taudit.
Keväällä alkanut tutkimus on mittavin tähän saakka pohjoismaissa. Aasiassa mikrofilarioihin on perehdytty enemmän, koska siellä ne aiheuttavat tauteja kotieläimillekin.
Hyttysistä tiedetään vielä vähän
Mikrofilariat leviävät nykyisen tiedon mukaan hyttysten ja mäkäräisten välityksellä. Tutkimuksessa pyritään selvittämään tarkemmin, mitkä hyttyslajit toimivat mikrofilarioiden väliaikaisina isäntinä, sillä loisten aiheuttamia tauteja on ilmennyt runsaasti myös huonoina hyttyskesinä.
Tutkimuksen hyönteisasiantuntijana toimiva, Oulun yliopiston Eläinmuseon intendentti Juhani Itämies kertoo, että Suomessa on nelisenkymmentä hyttyslajia. "Tutkimuksessa ei puhuta vain hyttysistä, vaan pyritään selvittämään asiat lajitasolla. Sitä kautta voidaan päästä kiinni siihen, mikä laji tautia levittää ja voidaan keskittyä sen lajin ekologian selvittämiseen, jos asiaan halutaan jotenkin vaikuttaa", Itämies selvittää.
"Osa hyttyslajeista talvehtii aikuisena. Aikuistalvehtijat ovat arkoja pistäjiä ja saattavat käydä monessakin uhrissa pistämässä. Sellainen hyttynen voisi toimia paremmin taudinlevittäjänä kuin sellainen, joka pistää vain yhtä uhria."
Hyttysten roolia tautien ja loisten välittäjinä on tutkittu Suomessa erittäin vähän. Itämies arvelee sen johtuvan siitä, ettei Suomessa juuri ole tauteja, joita hyttyset tartuttaisivat ihmisiin. Mikrofilarioidenkaan ei tiedetä aiheuttavan vaaraa ihmisille.
Suomessa ihminen voi saada hyttysen pistosta vakavimmillaan tularemian eli jänisruton tai Pogostan taudin. Eläinten tautien välittäjinä hyttysillä on ilmeisesti isompikin rooli.
Erämiehet ja bussikuskit apuna tutkimuksessa
Tutkimusta varten luonnonvaraisista hirvieläimistä otetaan verinäytteitä. Sauli Laaksosen mukaan Oulun, Lapin ja Kainuun riistanhoitopiirit ja erämiehet ovat olleet todella hyviä talkoolaisia.
Tutkimusapulaisina toimii myös joukko linja-autonkuljettajia. Pohjolan turistiauton ja Eskelisen Lapin linjojen kuljettajat kiinnittävät tietyille reiteille linja-auton konepeltiin muovikalvon, joka kerää hyönteisiä matkan varrelta. Hyönteisnäytteet toimitetaan sovituin väliajoin Eelaan tutkittavaksi.
Sauli Laaksosen mukaan kyseessä on aivan uusi tutkimusmenetelmä. "Idea perustuu siihen, että hyttyset toimivat indikaattoreina luonnossa, koska ne ottavat koko ajan verinäytteitä eläimistä."
Menetelmää voidaan jatkossa käyttää mahdollisesti myös muiden hyönteisten levittämien tautien tutkimuksessa.
Uutta tietoa
tullut jo esille
Vaikka pari vuotta kestävä tutkimus on vielä kesken, on se tuonut jo uutta tietoa. Sauli Laaksonen yllättyi siitä, kuinka paljon mikrofilarioita hyttysissä saattaa olla.
"Suurin määrä mitä yhdestä hyttysestä on tähän mennessä löydetty, on 20 mikrofilariaa", Laaksonen sanoo.
Myös Juhani Itämiehelle tuli yllätyksenä, että hyttysten levittämät loiset voivat aiheuttaa tauteja jopa epidemiaksi asti. "Hyttyset ovat vielä kovin tuntemattomia, valitettavasti", tutkija huomauttaa.
Sauli Laaksonen muistuttaa, ettei loisten leviämiseksi vielä riitä, että hyttysistä löytyy mikrofilarioita. Niiden pitää vielä myös pystyä kypsymään infektiivisiksi. "Olemme jo saaneet viitteitä siitä, että ne kypsyvät ainakin osassa hyttyslajeja."