Tukholma Ruotsin hallitus asettaa viimeistään ensi vuoden alussa selvitysmiehen tutkimaan, voitaisiinko suomen kielen asemaa parantaa Tukholman ympäristössä, kertoi Ruotsin demokratia- ja integraatioministeri Mona Sahlin Suomen Tukholman-suurlähetystön järjestämässä seminaarissa tiistaina. Selvityksen tuloksia odotetaan joskus ensi vuoden aikana.
Viime keväänä Sahlin lupaili, että suomenkielisille määriteltäisiin nykyistä laajempia oikeuksia Mälardalenin alueella Tukholman korkeudella jo tämän vuoden aikana. Suurin osa Ruotsin suomenkielisistä asuu tällä alueella. Sahlinin tiistaisen lausunnon mukaan suunnitelma näyttää kuitenkin lykkääntyneen.
- Olin tuolloin ehkä liian optimistinen, Sahlin sanoi.
Suomi on yksi Ruotsin viidestä virallisesta vähemmistökielestä. Ruotsissa reilut kaksi vuotta voimassa ollut vähemmistökielilaki takaa suomenkielisille tiettyjä oikeuksia tietyillä alueilla. Viidessä Pohjois-Ruotsin kunnassa suomen kielellä voi esimerkiksi asioida viranomaisten luona, ja lapsille taataan näillä alueilla suomenkielistä opetusta laajemmin kuin muualla.
Tukholman ja Mälardalenin tiheään asutuilla alueilla suomenkielisillä ei samanlaisia oikeuksia ole.
Sahlin ei osannut tiistaina sanoa, milloin nyt alkavan selvityksen tulos mahdollisesti voitaisiin saada lain muotoon. Hän ei myöskään luvannut, että suomenkielisten oikeudet Mälardalenissa olisivat tulevaisuudessakaan samanlaiset kuin nyt pohjoisessa.
Sahlinin mukaan asiaa on syytä tutkia ennen kuin hallintoaluetta laajennetaan, muun muassa koska nykyisen kielilain täytäntöönpanossa on havaittu puutteita. Asiasta koituvia kustannuksiakin on hänen mukaansa ensin selvitettävä.
Sahlinin mukaan sekä hän että Ruotsin hallitus suhtautuvat kuitenkin edelleen positiivisesti hallintoalueen laajentamiseen Mälardaleniin. Kyse ei ole siitä, edetäänkö asiassa, vaan siitä, kuinka edetään, hän sanoi.