Suomen Yrittäjät (SY) haluaa selvittää, voisiko lainsäädäntöä rukata siten, että pienyritysten tarpeita otettaisiin nykyistä paremmin huomioon.
Nykyään samat säännöt koskevat niin pieniä kuin suuriakin firmoja, mikä aiheuttaa pienille joskus kohtuutonta rasitetta.
Esimerkiksi byrokratian pyörittämisestä koituvat kulut ovat pienissä yrityksissä suhteellisesti ottaen varsin suuret.
"KTM:n parin vuoden takaisen selvityksen mukaan alle viisi henkilöä työllistävän yrityksen byrokratiakulut yhtä työntekijää kohden ovat kuusi kertaa suuremmat kuin yli 20 henkilöä työllistävän", SY:n toimitusjohtaja Jussi Järventaus huomauttaa.
Yrittäjien peräämä pienyrityslainsäädäntö merkitsisi sitä, että esimerkiksi alle 10 henkilön yrityksiin sovellettaisiin osittain oleellisesti kevennettyjä sääntöjä. SY toivoo, että eri alojen asiantuntijoista koottu selvitysryhmä laatisi jo seuraavan hallituskauden puoliväliin mennessä asiasta esityksen, jonka pohjalta lainsäädännön uudistusta voitaisiin viedä eteenpäin.
Järventaus myöntää hankkeen hankalaksi. Hän korostaa myös SY:n periaatteessa lähtevän siitä, että lainsäädännön pitäisi yleensä olla niin joustavaa, että se vastaisi kaikenkokoisten toimijoiden tarpeita. Porrastuksen yksi iso ongelma on, että se saattaa luoda yrityksille keinotekoisia kasvukynnyksiä.
Seitsemän kohdan ohjelma
Pienyrittäjyyslainsäädäntö sisältyy SY:n hallituksen tiistaina julkistamaan ohjelmaan, jossa linjataan yrittäjyyden edistämisen painopisteitä vuoteen 2007 asti eli ensi vaalikaudelle. Listalla on tuttuja yrittäjyysasenteisiin, verotukseen, työelämän kysymyksiin, sukupolvenvaihdosten edistämiseen ja yrittäjyyden asemaan liittyviä tavoitteita.
SY vaatii mm. työn sivukulujen selvää alentamista ja puolittamista työntekijän ja työnantajan kesken, työelämän päätöksenteon siirtämistä työehtosopimustasolta yritystasolle sekä työnantajaliittoihin kuulumattomille yrityksille samoja paikallisen sopimisen mahdollisuuksia kuin liittoihin kuuluvillekin.
Itselleen SY perää edelleen paikkaa työmarkkinajärjestöjen tupo-pöydässä, johon se katsoisi tuovansa tietoa erityisesti pienten työpaikkojen tilanteesta.
Lisäksi yrittäjät haluavat maahan mm. uuden työ- ja elinkeinoministeriön, johon niputettaisiin elinkeinopolitiikan kannalta keskeiset osat työ-, sisäasiain-, opetus- sekä maa- ja metsätalousministeriöstä. Kauppa- ja teollisuusministerin titteli taas olisi muutettava yrittäjäministeriksi.
"Rima ei ole kaikilta osin ihan matalalla", Järventaus myöntää. Jo Lipposen hallituksen nykyinen yrittäjyysohjelma on hänen mielestään terävöittänyt ja vauhdittanut yrittäjyyteen liittyvien hankkeiden etenemistä hallinnossa. Kovin paljon konkreettista ei silti vielä ole saatu aikaan.
Uusi puheenjohtaja perjantaina
Suomen Yrittäjille valitaan perjantaina Lahden liittokokouksessa uusi puheenjohtaja. Vaalissa on kuusi ehdokasta, joista etukäteen selvinä pääehdokkaina on pidetty keravalaista toimitusjohtajaa Eero Lehteä, 58, ja tamperelaista kansanedustajaa Kari Kantalaista, 55. Molemmat ovat kokoomuslaisia. Yrittäjien järjestökenttää luonnehditaan kuitenkin niin "heterogeeniseksi", ettei yllätyksen mahdollisuutta suljeta pois.
Lehti on Taloustutkimuksen ja Keski-Uusimaa-lehtikonsernin pääomistaja, ensi keväänä eduskunnan jättävä Kantalainen istuu kolmen osaksi omistamansa yhtiön hallituksissa.
Muut ehdokkaat ovat torniolainen kuljetusyrittäjä Kaarina Aho, kuopiolaisen arkkitehtitoimiston toimitusjohtaja Väinö Korhonen, kurikkalainen optikkoyrittäjä Heikki Rinta-Rahko sekä espoolainen marjanviljely-yrityksen ja insinööritoimiston toimitusjohtaja Yrjö Rossi.
Vaalissa on jaossa noin 1 530 ääntä, joita käyttämään saapuu 160 kokousedustajaa. Uuden puheenjohtajan on saatava puolet äänistä. Noin kolme neljäsosaa kaikista äänistä on aluejärjestöillä, joista suurimmat ovat Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöjen lisäksi SY:llä on toimialajärjestöjä, joista suurin on Kuorma-autoliitto.
Yrittäjien nykyinen puheenjohtaja Risto Heikkilä joutuu sääntöjen vuoksi jättämään paikan kolmen kaksivuotisen kauden jälkeen.