Suomen yliopistoissa on liikaa opiskelijoita suhteessa opettajien määrään, mutta opetusministeriö estää tilanteen parantamisen, arvostelee Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja Antti Tanskanen.
--?Suomalaisten yliopistojen heikkous verrattuna muihin maihin on se, että meillä on niin paljon opiskelijoita opettajaa kohti. Henkilökohtainen ohjaus ja pienryhmätyöskentely eivät kerta kaikkiaan onnistu sillä tavalla kuin pitäisi, Tanskanen toteaa.
--?Nyt meillä pidetään pääasiassa massaluentoja, joissa opettaja seisoo pöntössä ja opiskelijat nukkuvat luentosaleissa.
Tanskanen syyttää tilanteesta opetusministeriön rahanjakoperusteita.
--?Mitä enemmän yliopistoissa on opiskelijoita, sitä enemmän ne saavat opetusministeriöltä rahaa. Yliopistoissa haluttaisiin lisätä pienryhmäopetusta, mutta jos ne vähentävät opiskelijoita, niiltä otetaan rahaakin pois, eikä tilanne parane siitä yhtään.
Jos Suomi haluaa pärjätä kansainvälisissä yliopistovertailuissa, rahanjakomallia pitää Tanskasen mukaan muuttaa.
--?Maailman huippuyliopistoissa opiskelijoiden pitää olla opetustilanteessa hyvin aktiivisia, hän huomauttaa.
--?Kun katsotaan kuuluisia kansainvälisiä yliopistojen ranking-listoja, suomalaisia yliopistoja rasittaa niissä kaikkein eniten opiskelijoiden suuri määrä suhteessa opettajiin. Tämä epäkohta on saatu aikaan nimenomaan rahanjakokriteereillä.
Sosiaaliset taidot tärkeitä koulutetuille
Pienryhmäopetus olisi Tanskasen mielestä erityisen tärkeää siksi, että se kehittäisi opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja.
--?Yhteiskunnalla on lupa odottaa akateemisesti koulutetuilta ihmisiltä kaikkein parhaita sosiaalisia taitoja, yliopistohallituksen puheenjohtaja painottaa.
--?He saavat esimiestehtäviä ja muita vaativia tehtäviä, joissa heillä pitää olla paremmat taidot kuin muilla.
Sosiaalisuus on tärkeää myös tieteen parissa työskentelystä kiinnostuneille opiskelijoille, sillä opettaminen on olennainen osa yliopistolla työskentelyä. Tanskanen uskookin, että pienryhmäopetuksen lisääminen parantaisi opetuksen laatua myös sitä kautta, että yliopisto-opettajat oppisivat sen myötä aiempaa sosiaalisemmiksi, ja opettajiksi hakeutuisi nykyistä enemmän vuorovaikutushenkisiä ihmisiä.
Rahanjakoperusteeksi laatu
Opetuksen laadun pitäisi Tanskasen mielestä olla opetusministeriön tärkein rahanjakoperuste.
--?Laadun arviointi on hyvin vaativa tehtävä, mutta mahdollinen. Tiedemaailmassa rahaa jaetaan muuten hyvinkin paljon juuri laadun perusteella, ja sama käytäntö pitäisi ulottaa perusrahoitukseen.
Pelkästään tilastoihin arviot eivät Tanskasen mielestä voisi perustua. Laatua arvioimaan tarvittaisiin opetusministeriön nimittämä raati, jossa olisi mukana yliopiston ulkopuolisia asiantuntijoita.
--?Heidän pitäisi paneutua siihen, millä tavalla opetus on järjestetty. Ihan jo opetussuunnitelmia tarkastelemalla ja opettajien pätevyyttä arvioimalla saa selville paljon. He voisivat myös esimerkiksi katsoa, minkälaisia tenttejä on järjestetty ja mikä on gradujen taso.
Opetusministeriön työryhmä ehdotti viime viikolla, että rahanjaossa kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota opiskelijoiden valmistumiseen ja opiskeluajan pituuteen.
--?Se on hyvä ehdotus, mutta siihenkin pitää kytkeä laadun arviointi. Muuten yliopistoille tulee hirveä kiusaus vain kirjoitella todistuksia.
