Suomen yhdistetyn maajoukkue päätti kautensa sunnuntaina Oslon Holmenkollenilla apeissa tunnelmissa. Suomalaisten menestys maailmancupissa oli heikoin miesmuistiin.
Kauden päätöskilpailussa sprintissä norjalaisyleisö pääsi hurraamaan kisan voittaneelle Petter Tandelle, joka kiri ykköseksi 0,1 sekunnilla ennen Itävallan Mario Stecheriä. Tande nousi maailmancupissa toiseksi Saksan Ronny Ackermannin jälkeen.
Suomalaisista Jaakko Tallus tuli maaliin 26:ntena yli kaksi ja puoli minuuttia kärjestä, ja Jouni Kaitainen oli 31:s. Flunssaiset Anssi Koivuranta ja Janne Ryynänen jäivät hiihtoladulta suosiolla pois.
Flunssa-aalto on koetellut yhdistetyn joukkuetta joulukuun alusta lähtien, joten menestys jäi vaisuksi. Cupin kokonaiskilpailussa paras oli Anssi Koivuranta, 11:s. Neljänä edellisenä vuonna peräkkäin cupin voittanut Hannu Manninen jäi 14:nneksi.
-- Tilanne on selvitettävä. Toista tällaista kautta suomalainen yhdistetty ei kestä, Suomen päävalmentaja Jouko Karjalainen kertoi puhelimitse STT:lle.
Osakilpailuvoitto jäi haaveeksi
Koko Suomen joukkue kipristeli Holmenkollenilla enemmän tai vähemmän vaivaisena. Ainoana suomalaisista lauantain ja sunnuntain molemmat kisat loppuun kilpaillut Jouni Kaitainenkin oli vielä viikolla kuumeessa.
Suomi jäi maailmancupissa ensimmäisen kerran ilman osakilpailuvoittoa sitten kauden 1994--1995. Maiden välisessä maailmancupin kilpailussa Suomi oli viides, edellään muun muassa USA. Lajijohto kokoontuu parin viikon päästä SM-kisojen jälkeen Kuusamon Rukalla.
-- On keskustelun paikka. Pitää pohtia, mitä asioita on tullut tehdyksi ja pitää katsoa, mitä voidaan tehdä paremmin.
Leuto talvi on altistanut urheilijat sairauksille. Pelkän orastavan ilmastonmuutoksen piikkiin joukkosairastelua ei silti voi panna.
-- En ole lääkäri enkä pysty sanomaan, mistä tällainen sairastelukierre johtuu. Nyt pitää ottaa ammatti-ihmiset mukaan ja keskustella hyvin tarkkaan, mikä kierteen takana voi olla.
Maajoukkue otti maailmancupista aikalisän tammikuussa siinä uskossa, että lepo taittaa flunssa-aallon. Toisin kävi.
-- Sairastelukierre ei katkennut missään vaiheessa. Urheilijat eivät palautuneet sairastelustaan, eivät päässeet kuntoon. Sunnuntaina Talluksen Jaakon ja Kaitaisen Jounin hiihdosta näkyi selvästi, että harjoittelu on jäänyt liian vähälle.
-- Jatkossa pitää katsoa, pitääkö urheilijoiden sairastellessa kilpailemisesta ottaa vielä pitempi tauko, Karjalainen mietti.
Päävalmentaja miettii jatkoaan
Karjalaisen päävalmentajasopimus Hiihtoliiton kanssa umpeutuu tänä keväänä. Hän ei ole tehnyt päätöstä jatkosta.
-- Tietenkin tällainen kausi panee miettimään asioita. Oma jatkoni ratkeaa lähiviikkoina, kilpailijana yhdistetyn olympiahopeaa 1980 ja 1984 voittanut Karjalainen kertoi.
Hän on vuosien mittaan nähnyt suomalaisen yhdistetyn nousut ja laskut. Karjalainen toimi päävalmentajana 2002, kun Suomi kolme olympiakultaa voittaneen Samppa Lajusen johdolla tyhjensi palkintopöydän Salt Lake Cityssä.
Karjalainen työskenteli päävalmentajana viime vuodenvaihteeseen saakka oman toimensa ohella. Hän jäi armeijasta eläkkeelle vuoden alussa. Runsaat kaksi kuukautta päätoimisena päävalmentajana ovat antaneet miettimisen aihetta.
-- Ei tämä varmaan tule päättymään tähän, mutta katsotaan nyt, miten jatkan hommia.