Tilaajille

Suomen vilk­kaim­mal­la pai­kal­la on syn­nyt­ty ja kuoltu – Täällä myös pal­kit­tu val­tio­mies jän­nit­ti en­si­tref­fe­jään tulevan vai­mon­sa kanssa

Helsingin satavuotiaan päärautatieaseman läpi kulkee yli 91 miljoonaa ihmistä vuodessa. Päivittäin steissin kellotornista ajan vilkaisee 400 000 ihmistä.

Helsingin päärautatieaseman järjestyksenvalvonnan kohde-esimies Arto Kärkkäinen Avarn Securitylta pitää paikan mainetta paljon todellisuutta hurjempana. Aseman alue on erittäin hyvin vartioitu, ja sellaista kohtaa tuskin löytyy, johon valvontakameran silmä ei näkisi, Kärkkäinen sanoo. Tämä kuva on otettu kapealta parveketasanteelta asemahallista pääovien yläpuolelta. Harva tietää parvekkeen olemassaolosta tai siitä, että pääsisäänkäynnin sivustalta pääsee kiipeämään kapeaa portaikkoa pitkin tilavaan konferenssitilaan, jossa sijaitsi ennen asemapäällikön asuinhuoneisto. Lähiliikenteen konduktöörit Simo Lindblom (vas.) ja Juho Vornanen rupattelevat ruokataolla. He kertovat, että junahenkilökunnan työpäivät voivat alkaa mihin aikaan tahansa vuorokaudessa. Järjestyksenvalvoja Arto Kärkkäinen sulkee viimeisenkin osa rautatieasemaa aamukahdelta. Hän kertoo, että yleensä halli on paljon helpompi tyhjennettävä kuin esimerkiksi ravintola. Arvioiden mukaan noin 400 000 ihmistä vilkaisee päivittäin ajan päärautatieaseman 48,5 metriä korkeasta kellotornista. Presidentinaulaksi kutsuttu tila rakennettiin alun perin keisarin odotushalliksi. Suomi ehti kuitenkin itsenäistyä ennen kuin asemarakennus avattiin käyttöön vuonna 1919, joten tätä ennen tilassa ehti vierailla Venäjän hallitsijoista vain Tsaari Nikolai II. Elielinaukion puolella asemarakennuksen länsipäädyssä sijaitsee vilkaliikenteinen taksiasema. R-kioskin lisäksi päärautatieaseman lähistöllä öisin on auki vain yksi marketti. Myyjät Susanna Fellman (vas) ja Iida Alanen kertovat, että poliisin näkyminen kioskilla rauhoittaa väliin villiksi riehaantuvaa menoa kummasti. VR:n hankepäällikkö Jani Jääskeläinen kertoo, että tornikellojen koneistot uusittiin vajaa kymmenen vuotta sitten aseman remontin yhteydessä. Aseman kellotorniin pääsee vain portaita pitkin. Sodat keskeyttivät aikoinaan aseman rakennustyöt viideksi vuodeksi. Rahojen loppumisen takia tornin hissikuilu jäi lopulta ilman hissiä. Pulut tepastelevat sisään ja ulos rautatieaseman ovista ihmisvilinän lomassa. Järjestyksenvalvonta ulottuu myös puluihin, mutta niiden pääsyä asemahalliin on lähes mahdotonta estää kokonaan. Lähiliikennekonduktööri Teemu Rautanen loikoilee sohvalla kännykkäänsä selaillen. Asemarakennuksen länsisiivessä on junahenkilökunnan taukotilat, ja sinne on järjestetty myös nukkumismahdollisuus esimerkiksi kaukojunien henkilökunnalle. Viisitoista vuotta päärautatieasemalla työskennellyt järjestyksenvalvoja Arto Kärkkäinen kertoo käyneensä uransa aikana läpi rakennuksen jokaisen salaisimmankin sopen. Näkymä kellotornin ylimmistä ikkunoista. Aseman ovet ovat nyt lukossa, ja seuraavat kolme tuntia on varattu huoltotöille. Asema avaa ovensa taas seuraavana aamuna kello viisi. VR:n hankepäällikkö Jani Jääskeläinen paljastaa, että aseman kellotorni haluttaisiin avata laajemmin yleisön käyttöön esimerkiksi kahvilana. Kaikki vaihtoehdot ovat yhä auki, ja VR ottaa ideoita vastaan. Helsingin päärautatieasema on Suomen vilkkain liikepaikka. Muutaman sadan metrin päästä asemasta sijaitsevat kaupungin tunnetuimmista nähtävyyksistä muun muassa Oodi, Amos Rex, Kiasma, Finlandia-talo, Kansallisooppera, Kansallismuseo, Kansallisteatteri ja Ateneumin taidemuseo. Tornissa heti kellotaulujen alapuolella on kapeat graniittiparvekkeet, joille pääsee puisista pariovista. Kahvila aseman kellotornissa tarjoaisi kävijöilleen huikaisevat näköalat Helsingin ydinkeskustan yllä neljään pääilmansuuntaan. Rautatieasemalla vierailijoita palvelee lukuisia liikkeitä pikaruokaloista kahviloihin, pubeihin ja kioskeihin. Vanhin asemalla toimivista liikkeistä on Rauta-Kukka, joka toiminut samalla paikalla yli 60 vuotta. Rautatieasemalla on rutkasti yleisöltä suljettua tilaa, joka on tarkoitettu esimerkiksi huoltokäyttöön tai toimistotiloiksi. VR:n mukaan asemalla on yhteensä 8 000 neliötä vuokrattavaa tilaa.
Helsingin päärautatieaseman järjestyksenvalvonnan kohde-esimies Arto Kärkkäinen Avarn Securitylta pitää paikan mainetta paljon todellisuutta hurjempana. Aseman alue on erittäin hyvin vartioitu, ja sellaista kohtaa tuskin löytyy, johon valvontakameran silmä ei näkisi, Kärkkäinen sanoo.
Helsingin päärautatieaseman järjestyksenvalvonnan kohde-esimies Arto Kärkkäinen Avarn Securitylta pitää paikan mainetta paljon todellisuutta hurjempana. Aseman alue on erittäin hyvin vartioitu, ja sellaista kohtaa tuskin löytyy, johon valvontakameran silmä ei näkisi, Kärkkäinen sanoo.
Kuva: Joel Maisalmi

Helsingin satavuotiaan päärautatieaseman läpi kulkee yli 91 miljoonaa ihmistä vuodessa. Päivittäin steissin kellotornista ajan vilkaisee 400 000 ihmistä. Harva tietää, että Suomen ainoa erikseen lailla suojeltu rakennus kätkee sisuksiinsa entisen keisarillisen odotustilan, suuren asuinhuoneiston ja ruumishuoneen. Lännen Media tutustui steissillä työskentelevien arkeen ja selvitti muun muassa sen, harhaileeko asemahalleissa kummituksia.

Helsingin päärautatieaseman tornissa hurisee. Ääni lähtee neljästä koneistosta, joiden voimalla viisarit siirtyvät tasatahtia tornin joka sivulla.

Kuparipellitetty huippu kannattelee kolmemetrisiä kellotauluja. Tuntiviisarit painavat yhteensä 180 ja minuuttiviisarit 240 kiloa.